Normisettiä! -Kurkistus Väkivaltatyön asiantuntijan päivään

Kello 8:00
Taidan olla ensimmäinen Koivula-yksikössä, sillä ulko-oven ylälukko on vielä lukossa. Sisällä sytyttelen valot eri tiloihin ja käynnistän tietokoneen. Samalla kurkistan Koivulan päivystyspuhelimeen ja huomaan, että eilisiltana on tullut muutamia puheluita. Kun tietokone on käynnissä ja täydessä toiminnassa, ryhdyn katsomaan omia ja Koivulan sähköposteja.

Kello 9:00
Vantaan Turvakoti ry lähti mukaan Nettiturvakodin Chat-päivystykseen ja sen tiimoilta kollegoiden kanssa palaveerataan asian etenemisestä. Mitä Chat-työskentely tarkoittaa meidän työssä? Samalla sovitaan chat-vuoroista. Tämä on sitä oman työn kehittämistä ja kehityksen perässä pysymistä. 😊

Kello 10
Äiti saapuu tapaamiseen kahden lapsensa kanssa. Äiti tapaa omaa työntekijäänsä, jonka kanssa on sovittu väkivaltatyöskentelyn jatkojaksosta. Käytännössähän se tarkoittaa pitkäkestoista työskentelyä, jonka toteutumiseksi Vantaan kaupunki on tehnyt merkittävän käden ojennuksen. Onneksi! Omissa tapaamisissaan äiti työstää väkivaltakokemuksiaan ja niistä selviytymistä, mutta myös vanhemmuutta ja turvallisena vanhempana toimimista.
Lapset puolestaan tapaavat omaa työntekijäänsä. Lasten tapaamisissa herätellään kehoa ja reagointia, kun se pelon ja väkivaltakokemusten alla on jäänyt pimentoon, selviytymismoodiin. Se, että huoneessa on leikkiä ja lasten kiljahtelua on riemuvoitto ja upea eteenpäin meno. Lapsillakin on kivaa havaita omia paranemis- tai lihasvoimiaan, kun hoidetaan kehon pieniä ruhjeita ja puristellaan muovailuvahaa.

Kello 11
Vatsan pohja jo ilmoittikin vartti sitten, että ruoka-aika lähestyy. Usein Koivulan porukka lähtee yhtä matkaa kävelemään turvakodille syömään. Ja niin tänäänkin! Useimmilla kävelymatkoilla sitä miettii, että tänään syön maltillisesti, mutta kun se keittiöemäntä lellii meitä aina tuoreella leivällä ja huomioimalla jokaisen dieetin sekä allergian erikseen. Sittenhän me otamme sen huolenpidon vastaan ja nautimme siitä jokaisella puraisulla.
Jos meistä ruokailu tuntuu tältä, mitä se ajatuksella tehty ruoka tarkoittaa turvakodin asukkaalle?

Kello 12
Seuraava tapaaminen on perhetapaaminen, jossa aikuinen tytär ja hänen äitinsä keskustelevat yhdessä kohtaamistaan väkivaltatilanteista. Aikuinen tytär on kokenut omassa parisuhteessaan väkivaltaa, jota myös hänen äitinsä oli todistanut. Lastensuojelu on työskentelyssä mukana.

Kello 13
Nuori miesasiakas saapui tapaamiseen. Hän pohtii väkivaltaista käyttäytymistään ja alkoholin käytön osallisuutta hölmöilyihin, kännisekoiluihin. Mutta kun silloin on tullut satutettua kaveria tai kumppania niin ei voi vain hymähtää asialle ja kuitata asiaa viinan piikkiin. Asian hoitaminen on nuorelle miehelle merkityksellistä ja hän suhtautuu asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Tapaamisesta jää reppuun työkaluja vihanhallintaan ja seuraava tapaamisaika.

Kello 14
Kahvia ja teetä Koivulassa, hyvää seuraa ja ammatillista reflektiota työkavereiden kanssa. Ettei kahvitauon tunnelma menisi liian vakavaksi niin joku vitsailee. Ehkäpä tee on hyvä seuralainen Sofia-kirjauksia tehtäessä? Eli siis tietokonehommiin seuraavaksi.

Kello 15
Ja seuraavaksi on vuorossa päivystyspuhelimessa olevat soitot… Päivän päätteeksi laitetaan linjat kuumiksi ja vastaillaan niin omiin kuin Koivulan sähköpostiinkin kolahtaneisiin viesteihin. ”Mikä tai mitkä ovat niitä asioita, joihin koet tarvitsevasi apua? Millaista apua?”. Näihin kysymyksiin tiivistyy Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulan tapaamisaikojen sopiminen, turvallisuuden varmistaminen ja asiakkaan kokeman väkivallan kartoittaminen. Puheluiden päättymisen jälkeen on tärkeää naputella ne talteen.