Ensi- ja turvakotien liitossa ennätysmäärä avunhakijoita

Tänään 75 vuotta täyttävän Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa on apua tarvitsevia perheitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liitossa autetaan vuodessa yli 16 000 ihmistä, joista lapsia on 5500. Määrä on kasvanut yli kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana.

Perheet tarvitsevat entistä enemmän apua. Apua hakevien määrät ovat kasvaneet eniten lähisuhdeväkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa. Kotona tapahtuvaan väkivaltaan hakee liitosta vuodessa apua yli 7300 ihmistä. Määrä on kasvanut yli puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Luku kertoo enemmän avun hakemisen lisääntymisestä kuin väkivallan määrän kasvusta. Palveluita on enemmän kuin aiemmin ja niihin pääsee aiempaa helpommin.

– Monessa asiassa on menty paljon eteenpäin. Turvakodit saivat valtion rahoituksen 5 vuotta sitten, turvakotipaikkojen ja avopalvelun määrä on kasvanut ja apua haetaan entistä rohkeammin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua monissa perhe-elämän ja parisuhteeseen liittyvissä elämänvaiheissa. Yhtä perhettä auttaa vauvan uniohjaus, toista perhettä väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan myös, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat lapsen turvallisen kasvun tai kun perhe on eroamassa. Vanhemmuus ei pääty eroon. Työskentelemme sen hyväksi, että lapsi voi säilyttää yhteyden molempiin vanhempiinsa.

Osa apua hakevista perheistä vaikeassa tilanteessa

Avun hakemisessa tapahtuneesta asennemuutoksesta kertoo se, että tänä päivänä apua haetaan rohkeammin ja koko perheenä. Tämä koskee erityisesti vanhemmuuteen liittyvää tukea. Muutos on ollut näkyvä, sillä esimerkiksi ympärivuorokautista apua vauvaperheille antavissa ensikodeissa joka neljännessä perheessä myös vauvan isä on mukana kuntoutuksessa. Apua haetaan entistä enemmän myös ongelmien alkuvaiheessa, jolloin auttamisessa myös päästään parhaimpiin tuloksiin. Omatoimisesti apua hakevat näkyvät ennen kaikkea matalankynnyksen palveluissa, kuten esimerkiksi nimettömissä chateissa.

– Lastensuojelun kautta palveluihin ohjautuvat ovat selvästi entistä huonomassa tilanteessa olevia. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä vauvaperheitä on tulossa palveluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Usein taustalla on se, että perheen ongelmiin ei ole puututtu riittävän aikaisin ja tilanne on päässyt kehittymään todella vaikeaksi. Osa vauvaperheistä on niin vakavissa vaikeuksissa, että heitä ei voida auttaa ensikodissa ennen kuin mielenterveyden akuutit ongelmat on saatu hoidettua, sanoo Särkelä.

Avun tarjoaminen ja esimerkiksi ensikotiin ohjaaminen on hyvin riippuvaista kuntien taloudesta. Aina kunnissa ei huomata, että odotus- ja vauvavaiheessa hoitamatta jättäminen merkitsee vielä suurempia kustannuksia jatkossa. Tämä näkyy siinä, että odotusaikana ympärivuorokautiseen kuntoutukseen päässeiden määrä on romahtanut aikaisemmasta.

Vaikeastakin tilanteesta voi selvitä

Apua hakevien määrän kasvaminen kertoo myös siitä, että perheiden ongelmat eivät ole hyvinvointi-Suomesta poistuneet. Liitossa iloitaan kuitenkin jokaisesta apua hakevasta perheestä.
– Avun hakeminen on ensimmäinen askel siihen, että perheen tilanne voi muuttua. Näemme jatkuvasti kuinka todella vaikeastakin elämän tilanteesta voi selviytyä ja perhe saa mahdollisuuden uuteen alkuun, Särkelä sanoo.

Auttamisen hyvistä tuloksista kertoo muun muassa se, että päihteitä käyttävistä odottavista ja vauvaperheiden äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu liiton Pidä kiinni -palveluissa niin hyvin, että he voivat toimia vauvan ensisijaisena huoltajana ja vauvat voivat hyvin. Ilman riittävän pitkää kuntoutusta, he eivät pääsisi irti vuosia kestäneestä päihteiden käytöstä, eikä vauvan huostaanotolta voisi välttyä. Pahimmillaan seuraus voisi olla sikiövauvan vaurioituminen eliniäksi päihteiden vuoksi.

– Perheiden ympärivuorokautinen kuntoutus maksaa, mutta se on kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa ja inhimillisesti parempi ratkaisu kuin hoitamatta jättäminen. Mitä aikaisemmin perheitä voidaan auttaa, sen parempia tuloksia saadaan. Samalla vältytään elämänmittaisilta kustannuksilta, Särkelä sanoo.

Vakavissa päihdeongelmissa odottavia- ja vauvaperheitä kuntouttavat Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalvelut auttavat vuosittain 220 perhettä.

Jokaisella on oikeus olla turvassa

Ensi- ja turvakotien liiton 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjoavaa vankkaa ammatillista apua sekä vapaaehtois- ja vertaistukea. Ammattilaisten rinnalla on 2000 sitoutunutta vapaaehtoista, joita motivoi halu auttaa. Liiton vetovoimasta kertoo myös se, että sen jäsenyhdistykset saivat 600 uutta jäsentä viime vuonna. Ensi- ja turvakotien liiton lapsiperhekyselyn mukaan viidennes vastanneista kertoi jääneensä ilman apua. Paljon hätää on jäänyt kotien seinien sisälle. Korona-epidemia lisäsi avun tarvetta ja on saatu kymmenkertainen määrä yhteydenottoja chatin kautta viime vuoteen verrattuna.

– Juuri nyt Ensi- ja turvakotien liittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Järjestöt ovat nopeasti ja joustavasti vastanneet tarpeisiin. Siihen pitää olla mahdollisuus jatkossakin. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja sen eteen teemme työtä myös tulevaisuudessa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.

 

Kuva: Tiuku Pennola