Väkivallaton Vantaa -kehittämishanke 2020-2022

Vantaan turvakoti ry on mukana Vantaan kaupungin kehittämishankkeessa, jossa Vantaan kaupungin työntekijöille järjestetään puheeksiottokoulutuksia. Koulutusten tarkoitus on antaa tietoa lähisuhdeväkivallasta, väkivallasta ilmiönä sekä lisätä rohkeutta ottaa asia puheeksi asiakkaita kohdatessa. Koulutuksissa on myös palvelupolkuosio, jossa Vantaan turvakoti ja Koivula ovat esillä muiden toimijoiden kanssa.

Puheeksiottokoulutusten jälkeen keväällä 2021 käynnistyy avainhenkilöverkosto, jossa on mukana kaupungin eri sektorien työntekijöitä sekä järjestöjen työntekijöitä. Avainhenkilöverkosto on tarkoitus juurruttaa osaksi toimintamallia, ja sen tarkoitus on lisätä yhteistyötä ja osaamista kaupungin ja järjestöjen välillä. Lisäksi on tarkoitus antaa tietoa lähisuhdeväkivallasta ja kehittää keinoja sen kohtaamiseen ja asiakkaiden auttamiseen entistä paremmin.

Hankkeessa tuotetaan materiaalia myös tarpeen mukaan. Nyt on työn alla puheeksiottomateriaali peruskouluikäisten lasten vanhemmille. Koulutuksen lisäksi on valmistunut kolme kokemusasiantuntijavideota. Videot löytyvät hankkeen omalta Youtube-kanavalta (tai hakusanalla Väkivallaton Vantaa). Youtube-kanavalle lisätään myös muuta materiaalia sitä mukaan, kun materiaali valmistuu.

Hanke on edistynyt aikataulussa ja hanketta vetää Vantaan kaupungin erityisasiantuntija Lotta Hällström. Koivulasta hankkeessa on mukana väkivaltatyön asiantuntija Kati Aitkoski.

Nyt marraskuussa hanketta mainostetaan myös laajasti eri puolilla Vantaata. Teemajulisteita on jaettu eri palvelupisteisiin ja hanketta mainostetaan myös sosiaalisessa mediassa ja kaupungin valotauluissa.

 

ÄLÄ KANNA TURHAA TAAKKAA, PUHU VÄKIVALLASTA!

 

 

 

 

 

Jokainen saa apua

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä palvellaan apua tarvitsevia heidän alkuperästään, kansalaisuudestaan ja kielestään riippumatta. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Maahanmuuttajataustaisten apua tarvitsevien määrät, kansalaisuudet ja maahantulon syyt vaihtelevat eri yhdistyksissä. Joissain yhdistyksissä maahanmuuttaja-asiakkaita on ollut jo usean kymmenen vuoden ajan, enimmillään 35 eri kansalaisuutta yhdessä vuodessa. Toisissa yhdistyksissä määrät eivät ole vielä suuria, mutta kasvua on ollut havaittavissa viime vuosina.

Yhdistyksessä maahanmuuttajataustaisina asiakkaina voi olla eniten irakilaisia, koska lähistöllä sijaitsee vastaanottokeskus, toisessa taas kiinalaisia paikkakunnalla sijaitsevan yliopiston ja it-alan yritysten vuoksi ja itärajan tuntumassa olevan yhdistyksen asiakkaina on enemmän venäläisiä. Kun kaikkien yhdistysten lukuja katsotaan yhteen, maahanmuuttaja-asiakkaista suurin osa on irakilaisia, afganistanilaisia ja venäläisiä. Asiakkaat ovat turvapaikanhakijoita, työn tai opiskelun vuoksi Suomeen tulleita tai niin sanotusti kahden kulttuurin perheitä, joissa toinen on tullut Suomeen rakkauden tai avioliiton vuoksi. Tulo- ja koulutustasot vaihtelevat paljon kuten yleensä yhdistysten asiakkaissa.

Apua on oltava kaikkien saatavilla riippumatta ihmisen alkuperästä, kansalaisuudesta tai kielestä.

Samankaltaisia ongelmia

Maahanmuuttajataustaisilla ei ole monesti tietoa Suomessa tarjottavista palveluista eikä aina uskallusta hakeutua niihin. Auttajiin on vaikea luottaa, jos viranomaiskokemukset kotimaassa ovat olleet huonoja tai jopa vahingollisia. Liiton palveluihin hakeudutaan useimmiten viranomaisen, esimerkiksi sosiaalityöntekijän ohjaamana, mutta tieto palveluista leviää myös yhteisöjen sisällä hyvien kokemusten avulla.

Maahanmuuttajien syyt hakeutua palveluihin ovat samankaltaisia kuin kantasuomalaisilla: perhe- ja lähisuhdeväkivalta, avioero ja siihen liittyvät huoltokiistat, vanhemmuuden- ja perheen vuorovaikutusongelmat tai muut perheen arkeen kuuluvat haasteet. Myös esimerkiksi kunniaan liittyvä väkivalta, kahden eri kulttuurin yhteentörmäykset, lapsikaappaus, ihmiskauppa tai ympärileikkaus voivat olla syy hakeutua avun piiriin.

 

Liiton palvelut ovat kaikille samanlaisia ja apua tarvitsevat kohdataan ihminen ihmisenä, ei kulttuuri tai uskonto edellä.

 

Monilla omat tukiverkostot ovat kaukana kotimaassa, mutta suku voi kuitenkin vaikuttaa sieltä perheen päätöksiin Suomessa, esimerkiksi vauvan hoitoon tai eroon. Pahimmassa tapauksessa voi tulla suvun hylkäämäksi tai koston kohteeksi, jos ei toimi vaatimusten mukaisesti.

Vertaistukea ja yhteisöllisyyttä

Maahanmuuttajat ovat hyötyneet yhdistyksissä erityisesti yhteisöllisyydestä, joka syntyy asiakkaiden kesken. Moni on kutsunut muita asiakkaita ja työntekijöitä uudeksi perheekseen.

Yhdistyksestä saadun tiedon ja avun kautta joillekin maahanmuuttaja-asiakkaille on avautunut uudenlaisten vaihtoehtojen maailma; elämä voikin olla väkivallatonta ja tasa-arvoista ja yksinhuoltajana selviää. He saavat vertaistukea ja mielekästä tekemistä, tietoa ja tukea vauvan hoitoon, ymmärrystä päivärytmin merkityksestä ja siitä, kuinka asettaa lapselle turvalliset rajat.

Asiakkaat kokevat tärkeäksi työntekijöiden kanssa käydyt keskustelut sekä heiltä saadun tiedon eri palveluista ja eduista. Heille tarjotaan apua myös esimerkiksi asunnon haussa ja lomakkeiden täyttämisessä. Toisinaan työntekijät ovat lähteneet asiointiavuksi. Yhdistykset tekevät yhteistyötä alueen maahanmuutto- ja kotoutumistoimijoiden kanssa esimerkiksi ohjaamalla asiakkaita heidän palveluihinsa asiakkuuden jälkeen.

Kunnioittavaa kohtaamista

Työntekijöiden näkökulmasta yhteisen kielen puute vaikeuttaa keskustelua syvällisistä aiheista, kuten väkivallasta. Tulkkeja käytetään resurssien mukaan tai hyödynnetään eri kielisiä avustajia ja vapaaehtoisia. Asiakkaan kieltä puhuva kokemusasiantuntija auttaa ymmärtämään, että vaikeuksista on mahdollisuus selvitä. Vuorovaikutuksen tukena käytetään toiminnallisia ja luovia menetelmiä. Muun kielisiä esitteitä, materiaaleja ja nettisivuja kehitetään jatkuvasti.

Liiton palvelut ovat kaikille samanlaisia ja apua tarvitsevat kohdataan ihminen ihmisenä, ei kulttuuri tai uskonto edellä. Yhdistyksissä tuetaan asiakkaan omaa kulttuuria monin tavoin, esimerkiksi he voivat pitää rukoushetkiä, valmistaa kulttuurinsa ruokia, viettää ramadania eikä sianlihaa tarjota.

Kuitenkin kun työskennellään eri kulttuureista tulleiden asiakkaiden kanssa, on selvää, että törmätään erilaisiin ajatus- ja käyttäytymismalleihin, jotka voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä, olettamuksia ja ristiriitoja, niin asiakkaissa kuin työntekijöissäkin. Yhdistysten työntekijät painottavat, että työssään kannattaa haastaa ajatusmaailmaansa ja hyväksyä se, että kaikilla on omat ennakkoluulonsa. Monia niistä on syötetty lapsuudesta asti. Kun tiedostaa ja tunnistaa tämän, pystyy paremmin muuttamaan ajatteluaan ja toimintaansa.

Työntekijöiden mukaan ei ole oleellista tietää kaikkien kulttuurien tavat ja toimet, jotta osaisi toimia oikein. Jos on aito ja avoin, ei loukkaa. Aina voi kysyä asiakkaalta, miksi hän toimii siten kuin toimii. Erään yhdistyksen työntekijän sanoin: ”Ei ole mistään ihmeellisemmästä kyse, vaan ihmisen kohtaamisesta. On tärkeää keskittyä siihen, miten luomme suvaitsevaisen ja hyväksyvän ilmapiirin, niin että kaikki voivat kokea olevansa omana itsenään.”

Teksti ja kuvat: Tiuku Pennola. Tiuku työskentelee monikulttuurisuustyön asiantuntijana Ensi ja turvakotien liitossa.

Tyttöjen päivänä puhutaan seurusteluväkivallasta

Ensi- ja turvakotien liitto muistuttaa Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. jokaisen oikeudesta olla turvassa myös seurustelusuhteessa. Monien nuorten kohdalla seurustelu on parisuhteen opettelua ja uusien myönteisten asioiden kokemista. Osalle nuorista seurustelun pelisäännöt voivat vielä olla epäselvät ja kumppanin mustasukkaisuus tai omistushaluisuus saatetaan sekoittaa rakkaudeksi. Seurustelun ei kuulu satuttaa.

Ensi- ja turvakotien liitto, vloggaaja Maiju Voutilainen ja Lunette Kuukautiskuppeja valmistava Lune Group Oy Ltd järjestävät seurusteluiässä oleville tytöille viisi päivää kestävän tietoiskun henkisen väkivallan tunnistamisesta. Tapahtuma alkaa keskiviikkona 7.10. Instagramissa Maijun julkaisemille kokemuskertomuksilla ja jatkuu livelähetyksellä, johon osallistuu Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija. Tyttöjen päivänä nuorilla on mahdollisuus keskustella väkivaltaan ja turvattomuuteen liittyvistä kysymyksistä Ensi- ja turvakotien liiton chatissa klo 14-18. Tarkemmat tiedot löytyvät Lunetten sivulta (https://info.lunette.com/nettiturvakoti).

Vloggaaja Maiju Voutilainen herättelee keskustelua Instagramissa

– Seurustelusuhteessa olevasta henkisestä väkivallasta puhuminen on tärkeää, koska se on ensimmäinen merkki siitä, että suhde ei ole tasapinossa. Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus nauttia nuoruudesta ja seurustelun tuomista iloisista ja hyvinvointia lisäävistä puolista ilman pelkoa väkivallasta. Nuoret tarvitsevat oikea-aikaista ja oikeanlaista tietoa, keskustelua seurustelun pelisäännöistä ja kannustusta avun piiriin, sanoo vloggaaja Maiju Voutilainen.

Asia on hänelle tärkeä, koska hän on itsekin joutunut nuoruuden suhteessaan kohtaamaan henkistä väkivaltaa ja olisi toivonut, että tietoa olisi ollut paremmin saatavilla. Maiju herättelee Instagramissa ajatuksia seurustelusuhteessa tapahtuvan henkisen väkivallan tunnistamisesta ja kertoo esimerkkejä missä tilanteissa henkistä väkivaltaa voi tapahtua.

Verkkokyselyyn vastanneet nuoret kertoivat rankasta väkivallasta

Henkinen väkivalta seurustelusuhteissa on useimmiten haukkumista ja nimittelyä, pelottelua sekä pakottamista tai painostamista sellaiseen, mitä ei haluaisi tehdä. Fyysinen väkivalta seurustelusuhteissa näyttäytyy useimmiten tönimisenä, vaatteista repimisenä ja lyömisenä avokämmenellä tai seinää vasten heittämisenä. Seksuaaliväkivalta on useimmiten painostamista tai pakottamista sellaisiin seksuaalisiin tekoihin, joita toinen osapuoli ei haluaisi tehdä, seksuaalista ahdistelua tai jopa raiskaus. Näiden väkivallan tekojen lisäksi seurustelusuhteissa voi näyttäytyä eron jälkeistä vainoa tai kumppanin sosiaalisen median sisältöjen kontrolloimista.

– Verkkokyselyyn vastanneet nuoret kuvaavat monenlaisia väkivallan kokemuksia seurustelusuhteissaan. Kyselyn tuloksissa väkivalta näyttäytyy vakavana ja haavoittavana: neljännes vastaajista kertoo tulleensa raiskatuksi seurustelusuhteessa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Tuulia Kovanen.

Ensi- ja turvakotien liiton toteuttamaan kyselyyn vastattiin nimettömänä liiton verkkosivuilla ja lähisuhdeväkivaltaan keskittyvällä Nettiturvakoti.fi -verkkosivustolla. Kyselyyn vastasi 290 nuorta vuonna 2019.

Nuoret kuvaavat vastauksissaan moninaista henkistä väkivaltaa. Nuorista valtaosa kertoo kokeneensa haukkumista ja nimittelyä, kaksi kolmesta nuoresta on kokenut pelottelua ja lähes yhtä montaa on painostettu sellaiseen, mitä ei haluaisi tehdä.

– Fyysisen väkivallan muodot tuovat esille väkivallan raakuuden. Reilusti yli puolet (62%) nuorista on kokenut tönimistä, lähes puolta on revitty vaatteista (48%) ja lähes yhtä montaa (43%) on heitetty seinää vasten, lyöty avokämmenellä tai revitty hiuksista. Joka toinen nuori on saanut fyysisiä vammoja väkivallan seurauksena, kertoo Kovanen.

Seurusteluväkivallasta puhuminen on ensimmäinen askel kohti turvallisuutta. Liitto järjestää nuorille chatin sunnuntaina 11.10. jossa voi nimettömästi ja turvallisesti keskustella ammattilaisen kanssa.

Lunette rikkoo rohkeasti tabuja

– Tytöt tarvitsevat paljon tietoa ja keskusteluapua. Henkinen väkivalta voi olla vaikea tunnistaa ja jos väkivalta pääsee kehittymään vapaasti, niin seurausten korjaaminen voi kestää koko ihmisiän. Meille on tärkeää olla rikkomassa tabuja ja hälventämässä häpeää. Siksi haluamme olla mukana tukemassa Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa, sanoo Heli Kurjanen Lunettelta. Lunette lanseeraa tapahtuman yhteydessä kuukautiskupin, jolla tuo tuetaan liiton toimintaa.

Ensi- ja turvakotien liitossa ennätysmäärä avunhakijoita

Tänään 75 vuotta täyttävän Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa on apua tarvitsevia perheitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liitossa autetaan vuodessa yli 16 000 ihmistä, joista lapsia on 5500. Määrä on kasvanut yli kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana.

Perheet tarvitsevat entistä enemmän apua. Apua hakevien määrät ovat kasvaneet eniten lähisuhdeväkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa. Kotona tapahtuvaan väkivaltaan hakee liitosta vuodessa apua yli 7300 ihmistä. Määrä on kasvanut yli puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Luku kertoo enemmän avun hakemisen lisääntymisestä kuin väkivallan määrän kasvusta. Palveluita on enemmän kuin aiemmin ja niihin pääsee aiempaa helpommin.

– Monessa asiassa on menty paljon eteenpäin. Turvakodit saivat valtion rahoituksen 5 vuotta sitten, turvakotipaikkojen ja avopalvelun määrä on kasvanut ja apua haetaan entistä rohkeammin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua monissa perhe-elämän ja parisuhteeseen liittyvissä elämänvaiheissa. Yhtä perhettä auttaa vauvan uniohjaus, toista perhettä väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan myös, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat lapsen turvallisen kasvun tai kun perhe on eroamassa. Vanhemmuus ei pääty eroon. Työskentelemme sen hyväksi, että lapsi voi säilyttää yhteyden molempiin vanhempiinsa.

Osa apua hakevista perheistä vaikeassa tilanteessa

Avun hakemisessa tapahtuneesta asennemuutoksesta kertoo se, että tänä päivänä apua haetaan rohkeammin ja koko perheenä. Tämä koskee erityisesti vanhemmuuteen liittyvää tukea. Muutos on ollut näkyvä, sillä esimerkiksi ympärivuorokautista apua vauvaperheille antavissa ensikodeissa joka neljännessä perheessä myös vauvan isä on mukana kuntoutuksessa. Apua haetaan entistä enemmän myös ongelmien alkuvaiheessa, jolloin auttamisessa myös päästään parhaimpiin tuloksiin. Omatoimisesti apua hakevat näkyvät ennen kaikkea matalankynnyksen palveluissa, kuten esimerkiksi nimettömissä chateissa.

– Lastensuojelun kautta palveluihin ohjautuvat ovat selvästi entistä huonomassa tilanteessa olevia. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä vauvaperheitä on tulossa palveluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Usein taustalla on se, että perheen ongelmiin ei ole puututtu riittävän aikaisin ja tilanne on päässyt kehittymään todella vaikeaksi. Osa vauvaperheistä on niin vakavissa vaikeuksissa, että heitä ei voida auttaa ensikodissa ennen kuin mielenterveyden akuutit ongelmat on saatu hoidettua, sanoo Särkelä.

Avun tarjoaminen ja esimerkiksi ensikotiin ohjaaminen on hyvin riippuvaista kuntien taloudesta. Aina kunnissa ei huomata, että odotus- ja vauvavaiheessa hoitamatta jättäminen merkitsee vielä suurempia kustannuksia jatkossa. Tämä näkyy siinä, että odotusaikana ympärivuorokautiseen kuntoutukseen päässeiden määrä on romahtanut aikaisemmasta.

Vaikeastakin tilanteesta voi selvitä

Apua hakevien määrän kasvaminen kertoo myös siitä, että perheiden ongelmat eivät ole hyvinvointi-Suomesta poistuneet. Liitossa iloitaan kuitenkin jokaisesta apua hakevasta perheestä.
– Avun hakeminen on ensimmäinen askel siihen, että perheen tilanne voi muuttua. Näemme jatkuvasti kuinka todella vaikeastakin elämän tilanteesta voi selviytyä ja perhe saa mahdollisuuden uuteen alkuun, Särkelä sanoo.

Auttamisen hyvistä tuloksista kertoo muun muassa se, että päihteitä käyttävistä odottavista ja vauvaperheiden äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu liiton Pidä kiinni -palveluissa niin hyvin, että he voivat toimia vauvan ensisijaisena huoltajana ja vauvat voivat hyvin. Ilman riittävän pitkää kuntoutusta, he eivät pääsisi irti vuosia kestäneestä päihteiden käytöstä, eikä vauvan huostaanotolta voisi välttyä. Pahimmillaan seuraus voisi olla sikiövauvan vaurioituminen eliniäksi päihteiden vuoksi.

– Perheiden ympärivuorokautinen kuntoutus maksaa, mutta se on kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa ja inhimillisesti parempi ratkaisu kuin hoitamatta jättäminen. Mitä aikaisemmin perheitä voidaan auttaa, sen parempia tuloksia saadaan. Samalla vältytään elämänmittaisilta kustannuksilta, Särkelä sanoo.

Vakavissa päihdeongelmissa odottavia- ja vauvaperheitä kuntouttavat Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalvelut auttavat vuosittain 220 perhettä.

Jokaisella on oikeus olla turvassa

Ensi- ja turvakotien liiton 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjoavaa vankkaa ammatillista apua sekä vapaaehtois- ja vertaistukea. Ammattilaisten rinnalla on 2000 sitoutunutta vapaaehtoista, joita motivoi halu auttaa. Liiton vetovoimasta kertoo myös se, että sen jäsenyhdistykset saivat 600 uutta jäsentä viime vuonna. Ensi- ja turvakotien liiton lapsiperhekyselyn mukaan viidennes vastanneista kertoi jääneensä ilman apua. Paljon hätää on jäänyt kotien seinien sisälle. Korona-epidemia lisäsi avun tarvetta ja on saatu kymmenkertainen määrä yhteydenottoja chatin kautta viime vuoteen verrattuna.

– Juuri nyt Ensi- ja turvakotien liittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Järjestöt ovat nopeasti ja joustavasti vastanneet tarpeisiin. Siihen pitää olla mahdollisuus jatkossakin. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja sen eteen teemme työtä myös tulevaisuudessa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.

 

Kuva: Tiuku Pennola

Perheiden avunsaanti on uhattuna

Perheet ovat hakeneet apua Vantaan Turvakoti ry:n palveluista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Korona-aika on lisännyt avuntarvetta entisestään. Pandemian paineet näkyvät perheissä väsymyksenä, ahdistuksena, taloudellisina vaikeuksina ja myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltana. Se on näkynyt myös poliisien kotihälytysten määrän kasvuna.

Apua on haettu erityisesti matalankynnyksen avopalveluista ja chateistä. Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä kasvoi lähes 84 prosenttia. Erityisesti lapsiperheet ovat olleet kovilla: saimme kevään ja kesän aikana kolminkertaisen määrän yhteydenottoja. Perheiden ahdingosta kertoo karusti se, että erotilanteisiin on haettu 60 prosenttia enemmän apua. Perheiden arvio Ensi- ja turvakotien liiton koronakyselyssä on, että juuri järjestöt ovat tärkeitä auttajia.

Valtion talousarvioesityksessä aiotaan leikata järjestöiltä peräti 127 miljoonaa eli joka kolmas euro järjestöjen maksuttomasta auttamistyöstä. Vuonna 2020 STEAn kautta avustuksia jaettiin 380 miljoonaa ja siitä 46,5 prosenttia tuli paikalliseen toimintaan. Järjestöjen auttamistyöhön Uudellamaalla se tarkoittaa asukasta kohti 35,8 euroa.

Jos tämä ei muutu syksyn päätöksissä, romahtaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta ja mahdollisuus auttaa maksuttomissa ja ilman lähetettä toimivissa palveluissa ensi vuonna. Ihmisten hätä tulee silloin kaatumaan tältäkin osin kuntien vastuulle ja maksettavaksi. Ihmiset, kunnat ja yhteiskuntamme eivät selviä ilman järjestöjä.

Kristiina Väänänen, toiminnanjohtaja, Vantaan Turvakoti ry
Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto

 

Kirjoitus on julkaistu 29.8. Vantaan sanomien verkkolehden mielipideosastolla sekä painetussa lehdessä viikonvaihdenumerossa 29.-30.8.2020 (s. 14).

Tervetuloa mukaan Koivukylän avoimen kohtaamispaikan syksyn toimintaan!

Koivukylässä toimiva avoin kohtaamispaikka on kaikille lapsiperheille tarkoitettu yhteinen tila, jonne on helppo ja mukava tulla. Kohtaamispaikassa voi tavata muita lapsia ja vanhempia, saada tukea ja apua sekä osallistua ohjattuun toimintaan tai vain viettää aikaa yhdessä lapsensa kanssa. Kohtaamispaikka on avoinna arkisin klo 9-16. Kaikki toiminta on maksutonta.

Toimintaa syksyllä 2020

Avoin toiminta ja ryhmät

  • Avoin leikkitila ja kohtaamispaikka on avoinna lapsiperheille päivittäin klo 9-16. Tilassa vietetään aikaa yhdessä leikkien, taiteillen, keskustellen ja esimerkiksi pienten ohjattujen tuokioiden merkeissä. Tilassa on tarjolla kahvia ja teetä, usein myös pientä välipalaa sekä mahdollisuus lämmittää omia eväitä. Kävijöiden käytössä on esimerkiksi ompelukone, hiljainen huone ja lasten ateljeetila.
  • Kierrätyspisteeltä perheet voivat hakea maksutta itselleen tarpeellista lastenvaatetta ja -tarvikkeita sekä tuoda itselle tarpeetonta kiertoon. Kierrätyspisteelle otetaan lahjoituksia vastaan aukioloaikoina.
  • Avoin taaperoryhmä 1-2-vuotiaille lapsille yhdessä vanhemman kanssa torstaisin klo 10-11 (3.9. alkaen). Ryhmässä on lapsilähtöisen toiminnan lisäksi keskustelua vanhemmuuteen ja lapsen kasvuun liittyen. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: reetta.kyyro@mll.fi
  • Monimiesklubi -keskusteluryhmässä puhutaan suomea isien ja miesten näkökulmasta torstaisin klo 14-15.30. Ryhmä sopii sekä suomea äidinkielenään puhuville että muille miehille. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: MLL Uudenmaan piirin isätoiminta,
  • Avoin naisten arabiankielinen vertaisryhmä perjantaisin klo 11-13.30. Ryhmässä lastenhoito. Nicehearts: Samira Chakir p. 044 729 1085
  • SOS-lapsikylän Mummun ja vaarin tupa tiistaisin 16-19. Tupa mahdollistaa sukupolvien kohtaamisen lisäksi vertaisuuden kokemuksia myös ikääntyneiden, vanhempien ja lastenkin kesken. Tupa on oiva paikka vuorovaikutukselle, kohtaamiselle ja toisesta oppimiselle. Lisätietoja: jonna.kutvonen@sos-lapsikyla.fi
  • MLL:n iltaperhekahvila käynnistyy keskiviikkoisin 9.9. klo 16.30 alkaen. Lisätietoa: MLL Korso-Koivukylän yhdistys: niina.e.pekkanen@gmail.com
  • MLL Uudenmaan piirin maksuttomat Online ABC -vanhemmuusryhmät alkavat syyskuussa ja lokakuussa. Lisätiedot: reetta.kyyro@mll.fi

Kouluikäisille

  • Koululaisten avoin iltapäivätoiminta tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 13-16. Tarjolla välipalaa, läksyapua sekä toimintaa yhdessä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: reetta.kyyro@mll.fi
  • Koululaisten maksutonta harrastustoimintaa yhteistyössä Vantaan kulttuuritoimen ja Rekolan seurakunnan kanssa. Tanssikerho 7-12 -vuotiaille alkaa syyskuussa kohtaamispaikassa keskiviikkoisin. Lisätiedot: kulttuuritapahtumat@vantaa.fi. Pienoismallikerho 6-11 -vuotiaille 3.11.-8.12. Tiistai 15.30-16.30. Lisätiedot: petri.piirainen@evl.fi
  • MLL:n Aikaseikkailu -syyslomaleiri. Leiri on maksuton ja toteutetaan 12-16.10. klo 10-14. Ilmoittautuminen: https://webropol.com/s/aikaseikkailu Lisätietoa: reetta.kyyro@mll.fi

Neuvonta ja ohjaus

  • Hammashoitajan avoin neuvontavastaanotto tiistaisin klo 9-15. Lisätietoja: eeva.karki@vantaa.fi
  • Nicehearts ry:n avoin asioinnin aamupäivä maanantaisin klo 10-12, apua asiointiin ja lomakkeiden täyttämiseen sekä perheeseen liittyvissä asioissa asioissa (riikka.raikkonen@nicehearts.com).
  • Yhteistyöllä parempi yhteisö tarjoaa henkilökohtaista palveluohjausta ja neuvontaa maahanmuuttajataustaisille vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen suomeksi, englanniksi ja somaliksi ilman ajanvarausta torstaisin klo 10−12 ja klo 13−15. Lisätietoa p. 050 544 2577
  • Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulan asiantuntija Maria Zeelig on tavattavissa ilman ajanvarausta tiistaisin klo 14-16 sekä keskiviikkoisin 10-12 tai ajanvarauksella (p. 040 715 6295).
  • Eroauttamisen sosiaaliohjaaja Minna Raitanen tavattavissa ajanvarauksella. Puhelinaika ma- to klo 12.00-14.00 p. 040 144 8015 tai minna.raitanen@vantaa.fi
  • Vantaan perhekoutsit päivystävät puhelimitse arkisin klo 10-18 (p. 043 826 6279) ja ovat tavattavissa kohtaamispaikassa sekä ilman ajanvarausta että ajanvarauksella.

Vapaaehtoistoiminta
Kohtaamispaikassa on jatkuva vapaaehtoisten haku ja koulutus. Vapaaehtoistoiminta tukee hyvinvointia antamalla mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä arkeen. Vapaaehtoistoiminta räätälöidään jokaisen oman kiinnostuksen mukaisesti. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta antaa Tiina Nurmenniemi (tiina.nurmenniemi@mll.fi).

 

Kontrollointi ei ole rakkautta – tunnista digitaalinen väkivalta

Taas menee ihon alle. Toinen roikkuu jatkuvasti puhelimella. Menot kavereiden kanssa tuntuvat aina olevan tärkeämpiä kuin parisuhde ja väkisin järjestetty yhteinen aika tuntuu vain korostavan henkistä etäisyyttä. Puhua ei voi, kun jompikumpi aina suuttuu ennen kuin päästään edes asiaan.

Parisuhdekriisissä voi olla houkuttelevaa siirtyä epäonnistuneista kommunikaatioyrityksistä tietojen kalasteluun ja kontrolliin. Lukea toisen viestit. Käydä tämän some-tileillä, tarkistaa tykkääjät ja kommentit. Toisen mennessä ulos tekee mieli tietää missä mennään, kenen kanssa ja mitä tapahtuu – onko viesti tunnin välein liian usein? Vastaamattomuus tai viive vastaamisessa ruokkii epävarmuutta ja tiedon janoa, ja hetkessä kumppanin puhelimessa viestejä voi odottaa jo useita.

Kumppanin yksityisyyden rajan yli astumista voi olla helppo perustella itselleen luottamuspulalla. Kontrollointi ei ole ratkaisu, vaan heikentää luottamusta entisestään. Kun rajan yli on kerran astunut, on haastavaa enää peruuttaa takaisin. Siksi on tärkeää tunnistaa mielihalu kontrolliin ajoissa ja pysähtyä siihen: miksi tekisi mieli hallita ja seurata? Mikä on perimmäinen tarpeeni, mitä oikeasti haluan tässä suhteessa? Miten muuten voisin sen saavuttaa?

Kontrollointi ei ole rakkautta. Kontrollointi on vallankäyttöä, jolle ei ole olemassa perustetta. Myös pariskuntana on mahdollista hakea apua. Pysäytä kontrolli ajoissa.

Voimaa ja mielenrauhaa luonnosta

Covid-19-pandemia kaventaa elämänpiiriä ja monista itselle rakkaista vapaa-ajanviettotavoista joutuu luopumaan, kun muun muassa kirjastot, taidemuseot, kuntosalit, kansalaisopistot ja elokuvateatterit ovat sulkeneet ovensa. Kun elämä keskittyy enemmän oman kodin sisäpuolelle, on pakko etsiä uusia keinoja mielenrauhan säilyttämiseen.

Erityislaatuisen poikkeustilan keskellä mielenrauhaa ja harmoniaa kannattaa hakea luonnosta. Metsässä ja veden äärellä liikkumisella on tutkittuja terveysvaikutuksia. Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, sykettä ja lihasjännitystä jo viidessätoista minuutissa. Meren rannalle istahtaminen ja aaltojen äärelle pysähtyminen vapauttaa mieltä stressistä, vaikuttaa mielialaan, terävöittää havaintokykyä ja lisää luovuutta.

Luonto ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on, ei vaadi mitään, eikä arvostele. Luonnossa kiire lakkaa. Metsäpolut ja puiden siimekset ovat aina valmiina tarjoamaan rauhaisan sylin, seesteisyyden keitaan arjen keskellä. Anna aistiesi nauttia luonnon tarjoamasta kauneudesta: Kuuntele luonnon ääniä, lintujen viserrystä, haistele kevääseen heräävää ilmaa, tunnustele miltä puiden oksiston läpi suodattuvat auringonsäteet ja tuulenvire tuntuvat kasvoilla, tarkastele vihreän sävyjä ja nupullaan olevia kukkasia. Nauti, iloitse ja havaitse!

Anna luonnon voimauttaa sinua ja opettaa hetkessä elämistä. Eri vuodenajat näyttäytyvät luonnossa eri tavoin. Voit luottaa siihen, että mitä tahansa elämässäsi tapahtuukaan tällä hetkellä, elämä menee eteenpäin. Pimeän syksyn ja pitkä talven jälkeen tulee aina kevät ja kesä. Iloa kesän odotukseen juuri Sinulle!

Koivulan UKK – Väkivaltatyön asiantuntijalta usein kysytyt kysymykset

Mitä Koivulassa tehdään? Miten lähisuhdeväkivaltatyö eroaa turvakodista?

Koivulassa työskennellään lähisuhdeväkivaltaa tehneiden, kokeneiden sekä lähisuhdeväkivallalle altistuneiden henkilöiden ja perheiden kanssa. Työtapamme ovat terapeuttinen keskustelu, ohjaus ja neuvonta. Työskentelyn tavoitteet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta yleisinä tavoitteina pidämme turvallisuuden ja voimavarojen lisääntymistä. Työskentelemme niin aikuisten kuin lastenkin kanssa. Turvakoti on ympäri vuorokauden päivystävä väliaikaista asumista ja turvaa väkivaltaa kokeneille henkilöille ja perheille tarjoava yksikkö, kun taas Koivulassa asiakkaita tavataan ajanvarauksen kautta.

Kuinka monta tapaamista Koivulassa voi olla? Entä kuinka usein?

Tapaamiskertoja on noin 5, ja vantaalaisille asiakkaille pitkäkestoisempikin työskentely on mahdollista. Yhden tapaamisen kesto on 45-60 minuuttia. Käynnit ovat asiakkaille vapaaehtoisia, joten työskentelyn päättäminen myös aiemmin on mahdollista. Tapaamisten tiheys vaihtelee asiakaskohtaisesti, mutta useimmiten tapaamisväli on noin 1-3 viikkoa.

Elän haastavassa parisuhteessa, mutta en tiedä onko kyseessä väkivaltaa vai ei. Mistä saan apua?

Sinun ei tarvitse osata määritellä tilannettasi ennen kuin otat yhteyttä. Väkivallan muotoja on monia ja esimerkiksi henkistä väkivaltaa voi olla hankala tunnistaa. Tarvittaessa osaamme myös ohjeistaa sinut sopivampiin palveluihin. Voit myös itse lukea lähisuhdeväkivallasta ja sen muodoista esim. nettiturvakodin sivuilta https://nettiturvakoti.fi/

Menneisyyden väkivaltaiset tapahtumat vaivaavat minua. Voinko ottaa yhteyttä Koivulaan, vaikka tällä hetkellä väkivaltaa ei olisikaan?

Kyllä voit ottaa yhteyttä. Koivulassa voidaan käsitellä myös esim. lapsuudessa koettua lähisuhdeväkivaltaa tai päättyneissä parisuhteissa olleita väkivaltakokemuksia.

Kotitilanteiden kärjistyessä lapsi on ollut nukkumassa. Miksi lapselle olisi kuitenkin hyvä tarjota Koivulan työskentelyä?

Lapset eivät ”vain nuku” vaan ovat useimmiten hyvinkin tietoisia kodin ilmapiiristä. Usein lapsi täyttää mielikuvituksellaan sen, mitä ei kerrota. Ja toisinaan mielikuvitus voi olla lapselle totuuttakin pelottavampaa. Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus olla lapsi ja turvattomuudesta pitää puhua. Näin lapsi myös oppii tunnistamaan ja ylläpitämään omia voimavarojaan.

Onko mahdollista tulla puolison kanssa selvittämään asioita?

Kyllä on. Paritapaamiset ovat yksi Koivulan työmuoto ja voitte hakeutua meille myös yhdessä. Yleensä pariskunnan molemmat osapuolet tavataan ensin erikseen ja sitten arvioidaan paritapaamisen mahdollisuus. Paritapaamiseen kaikkien tulee olla halukkaita.

Olen huolissani ystävästäni, miten voin auttaa häntä?

Joskus lähisuhdeväkivalta johtaa siihen, että perhe sulkeutuu ja ihmissuhteet katkeavat. Parhaiten autat pitämällä yhteyttä, tarjoamalla kuuntelevaa korvaa ja tukea sekä suosittelemalla ammattilaispalveluita kuten Koivulan työskentelyä tai turvakotia. Ystävälle voi esimerkiksi tarjoutua tukihenkilöksi mukaan ensimmäiseen tapaamiseen tai tulla saattamaan. Voit myös itse olla yhteydessä meihin, jos tilanne tuntuu raskaalta.

Autatteko myös miehiä?

Kyllä, palvelumme ovat samat sukupuolesta riippumatta ja asiakkainamme on myös paljon miehiä.

Miten Koivulaan pääsee asiakkaaksi?

Voit olla itse suoraan yhteydessä meihin tai jos sinulla on kontakti jossain muussa palvelussa, pyytää että työntekijäsi ottaa meihin yhteyttä. Koivulaan ei tarvitse lähetettä ja palvelu on asiakkaalle aina maksutonta. Halutessasi voit asioida meillä myös anonyymisti.

Näkyykö käyntini Kanta-rekisterissä?

Koivulassa on käytössä Ensi- ja turvakotien liiton Sofia-asiakastietojärjestelmä. Työntekijät tekevät tapaamisista kirjaukset Sofiaan, mutta ne eivät näy Kanta-rekisterissä tai muissa terveyden- tai sosiaalihuollon palveluissa.

Millä kielillä työskentelette ja järjestyykö tulkin käyttö?

Työskentelemme sujuvasti suomen, englannin ja ruotsin kielellä. Jos asiakkaan äidinkieli on muu kuin edellä mainitut kielet, varmistamme aina tulkin tarpeen ja tarvittaessa tilaamme tulkin tapaamiseen.

Koivukylään tai Louhelaan kulkeminen on minulle haastavaa. Onko muita mahdollisuuksia tavata?

Kyllä on, tällä hetkellä tarjoamme kasvokkain tapahtuvien tapaamisten lisäksi myös video- ja puhelintapaamisia.

 

Koivulan työntekijän tavoittaa arkisin klo 8-16 numerosta 0407731063 tai sähköpostilla koivula@vantaanturvakoti.fi. Väkivallasta voi selvitä!

Jokaiselle lapselle lounas -kampanja

Perjantaina 20.3. käynnistettiin Jokaiselle lapselle lounas -kampanja. Kampanjassa toimitetaan ruokakasseja vähävaraisille lapsille poikkeustilan ajan 13.4. saakka. Kampanja lähti käyntiin 550 ruokakassilla ja tuplaantui saman päivän aikana 1100 ruokakassiin. Viikonlopun aikana ruokakasseja on kertynyt vielä lisää.

Kampanja on herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut sekä avuntarjoajat että avuntarvitsijat liikkeelle. Lue alta millä perusteella ruokakasseja jaetaan ja miten jakelu toteutetaan sekä miten kampanjaan voi osallistua auttajana.

Kenelle ja miten ruokakassit jaetaan?

Ruokakassien toimitus ja jakelu toteutetaan yhteistyössä yhteiskunnallinen yritys Vennerin, Hope ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhteisöjen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Marttaliiton kanssa.

Nämä järjestöt ovat paikantaneet perheet, joille ruokakassit toimitetaan. Niillä on olemassa olevat toimintamallit avun tarpeessa olevien perheiden tunnistamiseen ja kokemusta ruoka-avun jakamisesta. Näiden järjestöjen jo paikantamien perheiden lisäksi emme voi valitettavasti vastata muihin yksittäisiin pyyntöihin.

Kaikki järjestöt noudattavat yhteisiä kriteereitä avunsaajien valinnassa:

  • vähävaraisuus
  • haasteellinen elämäntilanne ja kasautuneet ongelmat, joiden vuoksi perheen voimavarat ovat vähissä
  • työttömyys tai työttömyyden uhka.

Tällä hetkellä pyrimme auttamaan 800 perhettä viikossa ja turvaamaan jakelun 13.4. saakka.

Tällä hetkellä ruokakasseja toimitetaan logistisista syistä pääasiassa suurimpiin kaupunkeihin, Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun.

Jos haluat auttaa, osta kassi tai sen osa Vennerin verkkokaupasta

Yksityiset

Yksityiset avuntarjoajat voivat ostaa ruokakassin tai sen osan helposti Vennerin sivuilta Venner.fi/ https://venner.fi/pages/lounas-lapselle Osallistua voi 15-90 eurolla.

Yritykset

Yrityskumppanit voivat ostaa kerralla 5 tai 10 kassia tai sopia suuremmasta ostettavasta määrästä sel’ kumppanuuspaketista Vennerin kanssa.

 

Vaikka kampanja on lähtenyt hyvin käyntiin, avuntarvitsijoita on enemmän kuin mitä kampanjan avulla nyt voidaan auttaa. Kaikki apu on siis tarpeen!

Kampanjan käynnistivät ja ensi vaiheen rahoittavat: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Tradeka.