Kontrollointi ei ole rakkautta – tunnista digitaalinen väkivalta

Taas menee ihon alle. Toinen roikkuu jatkuvasti puhelimella. Menot kavereiden kanssa tuntuvat aina olevan tärkeämpiä kuin parisuhde ja väkisin järjestetty yhteinen aika tuntuu vain korostavan henkistä etäisyyttä. Puhua ei voi, kun jompikumpi aina suuttuu ennen kuin päästään edes asiaan.

Parisuhdekriisissä voi olla houkuttelevaa siirtyä epäonnistuneista kommunikaatioyrityksistä tietojen kalasteluun ja kontrolliin. Lukea toisen viestit. Käydä tämän some-tileillä, tarkistaa tykkääjät ja kommentit. Toisen mennessä ulos tekee mieli tietää missä mennään, kenen kanssa ja mitä tapahtuu – onko viesti tunnin välein liian usein? Vastaamattomuus tai viive vastaamisessa ruokkii epävarmuutta ja tiedon janoa, ja hetkessä kumppanin puhelimessa viestejä voi odottaa jo useita.

Kumppanin yksityisyyden rajan yli astumista voi olla helppo perustella itselleen luottamuspulalla. Kontrollointi ei ole ratkaisu, vaan heikentää luottamusta entisestään. Kun rajan yli on kerran astunut, on haastavaa enää peruuttaa takaisin. Siksi on tärkeää tunnistaa mielihalu kontrolliin ajoissa ja pysähtyä siihen: miksi tekisi mieli hallita ja seurata? Mikä on perimmäinen tarpeeni, mitä oikeasti haluan tässä suhteessa? Miten muuten voisin sen saavuttaa?

Kontrollointi ei ole rakkautta. Kontrollointi on vallankäyttöä, jolle ei ole olemassa perustetta. Myös pariskuntana on mahdollista hakea apua. Pysäytä kontrolli ajoissa.

Voimaa ja mielenrauhaa luonnosta

Covid-19-pandemia kaventaa elämänpiiriä ja monista itselle rakkaista vapaa-ajanviettotavoista joutuu luopumaan, kun muun muassa kirjastot, taidemuseot, kuntosalit, kansalaisopistot ja elokuvateatterit ovat sulkeneet ovensa. Kun elämä keskittyy enemmän oman kodin sisäpuolelle, on pakko etsiä uusia keinoja mielenrauhan säilyttämiseen.

Erityislaatuisen poikkeustilan keskellä mielenrauhaa ja harmoniaa kannattaa hakea luonnosta. Metsässä ja veden äärellä liikkumisella on tutkittuja terveysvaikutuksia. Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, sykettä ja lihasjännitystä jo viidessätoista minuutissa. Meren rannalle istahtaminen ja aaltojen äärelle pysähtyminen vapauttaa mieltä stressistä, vaikuttaa mielialaan, terävöittää havaintokykyä ja lisää luovuutta.

Luonto ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on, ei vaadi mitään, eikä arvostele. Luonnossa kiire lakkaa. Metsäpolut ja puiden siimekset ovat aina valmiina tarjoamaan rauhaisan sylin, seesteisyyden keitaan arjen keskellä. Anna aistiesi nauttia luonnon tarjoamasta kauneudesta: Kuuntele luonnon ääniä, lintujen viserrystä, haistele kevääseen heräävää ilmaa, tunnustele miltä puiden oksiston läpi suodattuvat auringonsäteet ja tuulenvire tuntuvat kasvoilla, tarkastele vihreän sävyjä ja nupullaan olevia kukkasia. Nauti, iloitse ja havaitse!

Anna luonnon voimauttaa sinua ja opettaa hetkessä elämistä. Eri vuodenajat näyttäytyvät luonnossa eri tavoin. Voit luottaa siihen, että mitä tahansa elämässäsi tapahtuukaan tällä hetkellä, elämä menee eteenpäin. Pimeän syksyn ja pitkä talven jälkeen tulee aina kevät ja kesä. Iloa kesän odotukseen juuri Sinulle!

Koivulan UKK – Väkivaltatyön asiantuntijalta usein kysytyt kysymykset

Mitä Koivulassa tehdään? Miten lähisuhdeväkivaltatyö eroaa turvakodista?

Koivulassa työskennellään lähisuhdeväkivaltaa tehneiden, kokeneiden sekä lähisuhdeväkivallalle altistuneiden henkilöiden ja perheiden kanssa. Työtapamme ovat terapeuttinen keskustelu, ohjaus ja neuvonta. Työskentelyn tavoitteet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta yleisinä tavoitteina pidämme turvallisuuden ja voimavarojen lisääntymistä. Työskentelemme niin aikuisten kuin lastenkin kanssa. Turvakoti on ympäri vuorokauden päivystävä väliaikaista asumista ja turvaa väkivaltaa kokeneille henkilöille ja perheille tarjoava yksikkö, kun taas Koivulassa asiakkaita tavataan ajanvarauksen kautta.

Kuinka monta tapaamista Koivulassa voi olla? Entä kuinka usein?

Tapaamiskertoja on noin 5, ja vantaalaisille asiakkaille pitkäkestoisempikin työskentely on mahdollista. Yhden tapaamisen kesto on 45-60 minuuttia. Käynnit ovat asiakkaille vapaaehtoisia, joten työskentelyn päättäminen myös aiemmin on mahdollista. Tapaamisten tiheys vaihtelee asiakaskohtaisesti, mutta useimmiten tapaamisväli on noin 1-3 viikkoa.

Elän haastavassa parisuhteessa, mutta en tiedä onko kyseessä väkivaltaa vai ei. Mistä saan apua?

Sinun ei tarvitse osata määritellä tilannettasi ennen kuin otat yhteyttä. Väkivallan muotoja on monia ja esimerkiksi henkistä väkivaltaa voi olla hankala tunnistaa. Tarvittaessa osaamme myös ohjeistaa sinut sopivampiin palveluihin. Voit myös itse lukea lähisuhdeväkivallasta ja sen muodoista esim. nettiturvakodin sivuilta https://nettiturvakoti.fi/

Menneisyyden väkivaltaiset tapahtumat vaivaavat minua. Voinko ottaa yhteyttä Koivulaan, vaikka tällä hetkellä väkivaltaa ei olisikaan?

Kyllä voit ottaa yhteyttä. Koivulassa voidaan käsitellä myös esim. lapsuudessa koettua lähisuhdeväkivaltaa tai päättyneissä parisuhteissa olleita väkivaltakokemuksia.

Kotitilanteiden kärjistyessä lapsi on ollut nukkumassa. Miksi lapselle olisi kuitenkin hyvä tarjota Koivulan työskentelyä?

Lapset eivät ”vain nuku” vaan ovat useimmiten hyvinkin tietoisia kodin ilmapiiristä. Usein lapsi täyttää mielikuvituksellaan sen, mitä ei kerrota. Ja toisinaan mielikuvitus voi olla lapselle totuuttakin pelottavampaa. Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus olla lapsi ja turvattomuudesta pitää puhua. Näin lapsi myös oppii tunnistamaan ja ylläpitämään omia voimavarojaan.

Onko mahdollista tulla puolison kanssa selvittämään asioita?

Kyllä on. Paritapaamiset ovat yksi Koivulan työmuoto ja voitte hakeutua meille myös yhdessä. Yleensä pariskunnan molemmat osapuolet tavataan ensin erikseen ja sitten arvioidaan paritapaamisen mahdollisuus. Paritapaamiseen kaikkien tulee olla halukkaita.

Olen huolissani ystävästäni, miten voin auttaa häntä?

Joskus lähisuhdeväkivalta johtaa siihen, että perhe sulkeutuu ja ihmissuhteet katkeavat. Parhaiten autat pitämällä yhteyttä, tarjoamalla kuuntelevaa korvaa ja tukea sekä suosittelemalla ammattilaispalveluita kuten Koivulan työskentelyä tai turvakotia. Ystävälle voi esimerkiksi tarjoutua tukihenkilöksi mukaan ensimmäiseen tapaamiseen tai tulla saattamaan. Voit myös itse olla yhteydessä meihin, jos tilanne tuntuu raskaalta.

Autatteko myös miehiä?

Kyllä, palvelumme ovat samat sukupuolesta riippumatta ja asiakkainamme on myös paljon miehiä.

Miten Koivulaan pääsee asiakkaaksi?

Voit olla itse suoraan yhteydessä meihin tai jos sinulla on kontakti jossain muussa palvelussa, pyytää että työntekijäsi ottaa meihin yhteyttä. Koivulaan ei tarvitse lähetettä ja palvelu on asiakkaalle aina maksutonta. Halutessasi voit asioida meillä myös anonyymisti.

Näkyykö käyntini Kanta-rekisterissä?

Koivulassa on käytössä Ensi- ja turvakotien liiton Sofia-asiakastietojärjestelmä. Työntekijät tekevät tapaamisista kirjaukset Sofiaan, mutta ne eivät näy Kanta-rekisterissä tai muissa terveyden- tai sosiaalihuollon palveluissa.

Millä kielillä työskentelette ja järjestyykö tulkin käyttö?

Työskentelemme sujuvasti suomen, englannin ja ruotsin kielellä. Jos asiakkaan äidinkieli on muu kuin edellä mainitut kielet, varmistamme aina tulkin tarpeen ja tarvittaessa tilaamme tulkin tapaamiseen.

Koivukylään tai Louhelaan kulkeminen on minulle haastavaa. Onko muita mahdollisuuksia tavata?

Kyllä on, tällä hetkellä tarjoamme kasvokkain tapahtuvien tapaamisten lisäksi myös video- ja puhelintapaamisia.

 

Koivulan työntekijän tavoittaa arkisin klo 8-16 numerosta 0407731063 tai sähköpostilla koivula@vantaanturvakoti.fi. Väkivallasta voi selvitä!

Jokaiselle lapselle lounas -kampanja

Perjantaina 20.3. käynnistettiin Jokaiselle lapselle lounas -kampanja. Kampanjassa toimitetaan ruokakasseja vähävaraisille lapsille poikkeustilan ajan 13.4. saakka. Kampanja lähti käyntiin 550 ruokakassilla ja tuplaantui saman päivän aikana 1100 ruokakassiin. Viikonlopun aikana ruokakasseja on kertynyt vielä lisää.

Kampanja on herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut sekä avuntarjoajat että avuntarvitsijat liikkeelle. Lue alta millä perusteella ruokakasseja jaetaan ja miten jakelu toteutetaan sekä miten kampanjaan voi osallistua auttajana.

Kenelle ja miten ruokakassit jaetaan?

Ruokakassien toimitus ja jakelu toteutetaan yhteistyössä yhteiskunnallinen yritys Vennerin, Hope ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhteisöjen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Marttaliiton kanssa.

Nämä järjestöt ovat paikantaneet perheet, joille ruokakassit toimitetaan. Niillä on olemassa olevat toimintamallit avun tarpeessa olevien perheiden tunnistamiseen ja kokemusta ruoka-avun jakamisesta. Näiden järjestöjen jo paikantamien perheiden lisäksi emme voi valitettavasti vastata muihin yksittäisiin pyyntöihin.

Kaikki järjestöt noudattavat yhteisiä kriteereitä avunsaajien valinnassa:

  • vähävaraisuus
  • haasteellinen elämäntilanne ja kasautuneet ongelmat, joiden vuoksi perheen voimavarat ovat vähissä
  • työttömyys tai työttömyyden uhka.

Tällä hetkellä pyrimme auttamaan 800 perhettä viikossa ja turvaamaan jakelun 13.4. saakka.

Tällä hetkellä ruokakasseja toimitetaan logistisista syistä pääasiassa suurimpiin kaupunkeihin, Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun.

Jos haluat auttaa, osta kassi tai sen osa Vennerin verkkokaupasta

Yksityiset

Yksityiset avuntarjoajat voivat ostaa ruokakassin tai sen osan helposti Vennerin sivuilta Venner.fi/ https://venner.fi/pages/lounas-lapselle Osallistua voi 15-90 eurolla.

Yritykset

Yrityskumppanit voivat ostaa kerralla 5 tai 10 kassia tai sopia suuremmasta ostettavasta määrästä sel’ kumppanuuspaketista Vennerin kanssa.

 

Vaikka kampanja on lähtenyt hyvin käyntiin, avuntarvitsijoita on enemmän kuin mitä kampanjan avulla nyt voidaan auttaa. Kaikki apu on siis tarpeen!

Kampanjan käynnistivät ja ensi vaiheen rahoittavat: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Tradeka.

 

Vinkkejä mielihyvän lisäämiseen koronaviruksen sävyttämässä arjessa

Huolet koronaviruksesta ja tulevaisuudesta ovat nyt läsnä monessa kodissa. Tässä muutamia vinkkejä mielihyvän lisäämiseen päivässä:

⭐️ Pidä kiinni rutiineista ja tarvittaessa luo uusia

⭐️ Aloita tekeminen mihin tavallisesti uppoudut – esimerkiksi lukeminen, sarjat, pelit, leikki, taiteilu…

⭐️ Ulkoile ja liiku – erityisesti luonnossa oleminen rauhoittaa
kehoa ja mieltä

⭐️ Pidä yhteyttä läheisiin ja kokeile videovälitteisiä kahvitreffejä

⭐️ Tarvittaessa rajoita uutisten ja somen selailua

⭐️ Somessa muista selata myös positiivista ja humoristista sisältöä

⭐️ Muista että ammattiapuakin on edelleen saatavilla!

Ollaan myötätuntoisia sekä itseä, että muita kohtaan!

TIEDOTE KORONAVIRUSTILANTEEN VAIKUTUKSESTA TURVAKODIN JA KOIVULAN ASIAKASTYÖHÖN

Olemme huomioineet koronavirustilanteen turvakodin arjessa ja Koivulan toiminnassa.

TURVAKODIN toiminta jatkuu normaalisti riskiryhmät huomioiden. Kriisipuhelimemme p. 040 4555 543 päivystää 24/7.

KOIVULA:
Asiakastapaamiset järjestetään. Pyydämme kuitenkin asiakkaitamme huomioimaan, että flunssaoireisena ei voi tulla tapaamisiin ja/tai mikäli on palannut juuri ulkomailta, 14 vrk:n karanteeni on voimassa.
– Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden toteuttaa tapaamiset myös puhelimen ja etäyhteyden välityksellä.
– Otathan yhteyttä Koivulan puhelimeen p. 040 773 1063 (8.00-16.00) tai työntekijöihin, mikäli haluat sopia tapaamisen siirrosta/peruuttamisesta tai etäyhteyden järjestämisestä!

Ryhmätoiminta on keskeytetty toistaiseksi. Jatkamme ryhmätapaamisia näillä näkymin toukokuun puolella. Tiedotamme asiakkaillemme ryhmien jatkumisesta.

CAHTIT:
Ensi- ja turvakotien liitto tehostaa verkkoauttamista ja matalan kynnyksen chatin tukea laajentamalla chatin aukioloaikoja. Kaikki chatit ovat nyt auki arkipäivisin klo 10-15 ainakin maaliskuun loppuun asti sekä muina erikseen ilmoitettuina aikoina. Chattiin pääsee osallistumaan verkkosivujemme kautta. Lisää tietoa chateista ja aukioloajoista täältä: https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/nain-me-autamme/apua-verkossa/.
Katso myös: https://nettiturvakoti.fi/.

Haemme Koivulan kasvavaan tiimiin väkivaltatyön asiantuntijaa

Vantaan Turvakoti ry:n ylläpitämä Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivula tarjoaa avopalveluja lähisuhdeväkivaltaa perheessään kohdanneille aikuisille ja lapsille. Koivulan kahdessa toimipisteessä, Koivukylässä ja Louhelassa, työskentelevässä työryhmässä on kuusi työntekijää.

Haemme kasvavaan ja kehittyvään tiimiimme haasteelliseen ja palkitsevaan työtehtävään työntekijää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Arvostamme yksilö-, pari-, tai perheterapeutin koulutusta.

Työtehtävään kuuluu väkivaltaa käyttäneiden ja kokeneiden aikuisten kanssa työskentely. Tehtävä edellyttää valmiutta itsenäiseen työskentelyyn vaativassa asiakastyössä. Työtehtäviin kuuluu yksilötyön lisäksi työparityöskentely ja ryhmien vetäminen sekä vaikuttamistyö. Arvostamme kehittämismyönteisyyttä, joustavuutta ja järjestötyön kokemusta. Hyvät tiimityön taidot ja halukkuus aktiiviseen verkostoyhteistyöhön katsotaan eduksi.

Kelpoisuusehto on soveltuva korkeakoulututkinto sekä psykoterapeutin pätevyys. Tarvittaessa otamme huomioon myös muut terapeuttikoulutukset.

Työkokemus terapia- ja lastensuojelutyöstä katsotaan eduksi.
Kielitaitovaatimuksena on erinomainen suomen kielen ja hyvä englannin kielen suullinen taito.
Työn tukena on yhdistyksen ja työryhmän vankka väkivaltatyön osaaminen, ammatillinen työnohjaus ja täydennyskoulutus.

Palkkaus G28+kokemuslisät. Yksityisten sosiaalipalvelualojen TES.
Työpaikka sijaitsee Koivukylässä ja/tai Louhelassa.
Valitun tulee esittää rikosrekisterilain 6 § 2 mom. tarkoittama rekisteriote ennen työn aloittamista.
Hakemuksen ja CV:n voi jättää sähköisesti 15.3.2020 klo 23:59 mennessä osoitteeseen kristiina.vaananen@vantaanturvakoti.fi. Haastatteluja järjestetään ja sopivan henkilön löytyessä toimi täytetään mahdollisesti hakuajan aukioloaikana.

https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/10274641

Missä ovat eroperheiden lapset?

Lapsen syntymä on kuin hattarapilvinen unelma perheestä, jossa ollaan onnellisia elämän loppuun saakka. Harmillisesti tämä unelma voi olla harhaa tai hajota eron myötä. Vuonna 2018 Suomessa tapahtui noin 13 000 avioeroa. Tästä voi laskea, että jos 64 % Suomen noin 140 000 lapsesta asui avioperheessä ja eroamisprosentti on noin 40, ero koskettaisi vuosittain noin 40 000 lasta.

Missä nämä lapset ovat? Tänä päivänä eroaminen ei ole tabu ja perheet ovat valmiita vastaanottamaan tukea tai parhaimmillaan osaavat pyytääkin sitä. Julkisiin palveluihin asiakkuuksista onkin ylitarjontaa ja perheet joutuvat odottamaan avun saamiseksi. Vastaavasti kolmannen sektorin tarjoamat palvelut, niin yksilötyöskentely kuin ryhmätoiminnatkin, ovat vajaakäytöllä. Eli missä ovat ne lapset? Mikä haastaa palveluohjauksen kansalaisjärjestöjen piiriin? Ei kai ajatella, että kolmannen sektorin toiminta olisi vain puuhastelua eikä ammattitaitoista työtä? Vai onko taustalla uskomus, että asiakas olisi viranomaisvastuuseen vedoten vain julkisten palveluiden asiakas? Mitä täytyisi tapahtua, että luottamus toisen toimijan tai ammattilaisen ammattitaitoon syntyisi ja yhteistyö nähtäisiin asiakkaan etuna?

Vantaalla asiaa on lähdetty ratkaisemaan määrätietoisesti sopimalla johtotasolla yhteistyöstä. Tämä loi julkisiin palveluihin mandaatin rakentaa siltoja, joita asiaan vihkiytyneet esihenkilöt ovat ylläpitäneet. Tämä on tarkoittanut systemaattista kansalaisjärjestöjen esille nostamista ja huomioimista toimintakäytännöissä. Se on tarkoittanut työntekijöiden joustavuutta ja ammatillisuuden sekä työn hallinnan uudelleen määrittelyä.

Yhteistyö onkin tahtotilaa ja luottamusta toiseen ammattilaiseen. Näillä eväillä Vantaalla on lisätty työparitoimintaa ja vastavuoroista palveluohjausta julkisen sektorin ja Vantaan Turvakoti ry:n välillä. Ja syksyllä 2020 käynnistelemmekin yhteistyössä Vantaan ero-ohjaajan ja Perhekoutsien kanssa samanaikaisesti kokoontuvat lasten ja vanhempien eroryhmät. Yhteistyötä ei tapahdu, sitä on tehtävä.

 

Tiina Koistinen
Lapsityöntekijä ja vastaava väkivaltatyön asiantuntija
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivula

 

Tiina Koistinen (vas.), Vantaan perhekoutsi Suvi Nurminen ja ero-ohjaaja Minna Raitanen

 

Artikkeli on julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehden Enskan nro:ssa 1/2020. Enska-lehden näköislehti ilmestyy luettavaksi myös ETKL:n sivuille: https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/enska/

Koivulan kuulumisia alkuvuonna 2020

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulassa on puhaltanut muutoksen tuulet. Koivulaan on palkattu uusia työntekijöitä ja toiminta on laajentunut sekä Länsi-Vantaalle että Karsikkokujalle Koivukylän avoimeen kohtaamispaikkaan. Siellä on tavattavissa Maria Alaoja ilman ajanvarausta tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Elokuussa 2019 alkoi pitkään suunniteltu toiminta Länsi-Vantaalla, Myyrmäen lähellä Louhelassa. Siellä asiakkaita tapaa Kati Aitkoski. Kati osallistuu säännöllisesti keskiviikkoaamuisin myös Kivistössä, Aurinkokivessä pidettävään eron- ja parisuhteen ensiapuun.  Louhelan työ on alkanut lupaavasti ja asiakkaat ovat löytäneet Länsi-Vantaan toimipisteen. Louhelaan on todella helppo tulla myös kauempaa, sillä Louhelan juna-asema on ihan Patotiellä olevan toimipisteen vieressä.

Koivukylän työpisteessä Kytötiellä työskentelee muu Koivulan tiimi:  Tiina Koistinen, Salla Kaikkonen,  Mikko Schalin ja Maria Siljander. Tiina Koistinen on Koivulan lapsityöntekijä ja hän kohtaa päivittäin lapsia ja nuoria. Maria Siljanderilta saa apua myös ruotsin kielellä. Salla tulee asiakastyön lisäksi työskentelemään  lähisuhdeväkivallan koulutushankkeessa yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Mikko Schalin osallistuu säännöllisesti Suvantoryhmään, joka tarjoaa vertaistukea ikääntyneille. Mikko osallistuu myös koulu-  ja poliisiyhteistyöhön.

Koivulan innokas ja energinen tiimi on monessa mukana. Tärkeintä on kuitenkin asiakkaiden kohtaaminen ja auttaminen. Jokainen työskentelee omalla persoonallisella tyylillään, mutta kaikkien tavoite on auttaa asiakasta juuri siinä tilanteessa, missä hän sillä hetkellä on. Paras palkinto työstämme on se, että osaamme ja pystymme auttamaan.

Tervetuloa Koivukylän avoimen kohtaamispaikan avajaisiin 14.2.2020!

Lapsiperheiden avoimen kohtaamispaikan avajaisia vietetään ystävänpäivänä 14.2.2020 klo 10-12.

Paikalla on useita lapsiperhetoimijoita esittelemässä toimintaansa. Tervetuloa myös ideoimaan yhdessä kohtaamispaikan toimintaa sekä tutustumaan perheisiin!
Avajaiset ovat yhteiset kaikille; monialaisille toimijoille ja kuntalaisille.

Paikka: Koivukylän sosiaali- ja terveysasema, Karsikkokuja 17 (1. krs)

Lämpimästi tervetuloa!

Avoin kohtaamispaikka on auki arkisin klo 9 -16. Avoimesta kohtaamispaikasta voit lukea lisää täältä.