Väkivallaton Vantaa -kehittämishanke 2020-2022

Vantaan turvakoti ry on mukana Vantaan kaupungin kehittämishankkeessa, jossa Vantaan kaupungin työntekijöille järjestetään puheeksiottokoulutuksia. Koulutusten tarkoitus on antaa tietoa lähisuhdeväkivallasta, väkivallasta ilmiönä sekä lisätä rohkeutta ottaa asia puheeksi asiakkaita kohdatessa. Koulutuksissa on myös palvelupolkuosio, jossa Vantaan turvakoti ja Koivula ovat esillä muiden toimijoiden kanssa.

Puheeksiottokoulutusten jälkeen keväällä 2021 käynnistyy avainhenkilöverkosto, jossa on mukana kaupungin eri sektorien työntekijöitä sekä järjestöjen työntekijöitä. Avainhenkilöverkosto on tarkoitus juurruttaa osaksi toimintamallia, ja sen tarkoitus on lisätä yhteistyötä ja osaamista kaupungin ja järjestöjen välillä. Lisäksi on tarkoitus antaa tietoa lähisuhdeväkivallasta ja kehittää keinoja sen kohtaamiseen ja asiakkaiden auttamiseen entistä paremmin.

Hankkeessa tuotetaan materiaalia myös tarpeen mukaan. Nyt on työn alla puheeksiottomateriaali peruskouluikäisten lasten vanhemmille. Koulutuksen lisäksi on valmistunut kolme kokemusasiantuntijavideota. Videot löytyvät hankkeen omalta Youtube-kanavalta (tai hakusanalla Väkivallaton Vantaa). Youtube-kanavalle lisätään myös muuta materiaalia sitä mukaan, kun materiaali valmistuu.

Hanke on edistynyt aikataulussa ja hanketta vetää Vantaan kaupungin erityisasiantuntija Lotta Hällström. Koivulasta hankkeessa on mukana väkivaltatyön asiantuntija Kati Aitkoski.

Nyt marraskuussa hanketta mainostetaan myös laajasti eri puolilla Vantaata. Teemajulisteita on jaettu eri palvelupisteisiin ja hanketta mainostetaan myös sosiaalisessa mediassa ja kaupungin valotauluissa.

 

ÄLÄ KANNA TURHAA TAAKKAA, PUHU VÄKIVALLASTA!

 

 

 

 

 

Ensi- ja turvakotien liitossa ennätysmäärä avunhakijoita

Tänään 75 vuotta täyttävän Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa on apua tarvitsevia perheitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liitossa autetaan vuodessa yli 16 000 ihmistä, joista lapsia on 5500. Määrä on kasvanut yli kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana.

Perheet tarvitsevat entistä enemmän apua. Apua hakevien määrät ovat kasvaneet eniten lähisuhdeväkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa. Kotona tapahtuvaan väkivaltaan hakee liitosta vuodessa apua yli 7300 ihmistä. Määrä on kasvanut yli puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Luku kertoo enemmän avun hakemisen lisääntymisestä kuin väkivallan määrän kasvusta. Palveluita on enemmän kuin aiemmin ja niihin pääsee aiempaa helpommin.

– Monessa asiassa on menty paljon eteenpäin. Turvakodit saivat valtion rahoituksen 5 vuotta sitten, turvakotipaikkojen ja avopalvelun määrä on kasvanut ja apua haetaan entistä rohkeammin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua monissa perhe-elämän ja parisuhteeseen liittyvissä elämänvaiheissa. Yhtä perhettä auttaa vauvan uniohjaus, toista perhettä väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan myös, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat lapsen turvallisen kasvun tai kun perhe on eroamassa. Vanhemmuus ei pääty eroon. Työskentelemme sen hyväksi, että lapsi voi säilyttää yhteyden molempiin vanhempiinsa.

Osa apua hakevista perheistä vaikeassa tilanteessa

Avun hakemisessa tapahtuneesta asennemuutoksesta kertoo se, että tänä päivänä apua haetaan rohkeammin ja koko perheenä. Tämä koskee erityisesti vanhemmuuteen liittyvää tukea. Muutos on ollut näkyvä, sillä esimerkiksi ympärivuorokautista apua vauvaperheille antavissa ensikodeissa joka neljännessä perheessä myös vauvan isä on mukana kuntoutuksessa. Apua haetaan entistä enemmän myös ongelmien alkuvaiheessa, jolloin auttamisessa myös päästään parhaimpiin tuloksiin. Omatoimisesti apua hakevat näkyvät ennen kaikkea matalankynnyksen palveluissa, kuten esimerkiksi nimettömissä chateissa.

– Lastensuojelun kautta palveluihin ohjautuvat ovat selvästi entistä huonomassa tilanteessa olevia. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä vauvaperheitä on tulossa palveluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Usein taustalla on se, että perheen ongelmiin ei ole puututtu riittävän aikaisin ja tilanne on päässyt kehittymään todella vaikeaksi. Osa vauvaperheistä on niin vakavissa vaikeuksissa, että heitä ei voida auttaa ensikodissa ennen kuin mielenterveyden akuutit ongelmat on saatu hoidettua, sanoo Särkelä.

Avun tarjoaminen ja esimerkiksi ensikotiin ohjaaminen on hyvin riippuvaista kuntien taloudesta. Aina kunnissa ei huomata, että odotus- ja vauvavaiheessa hoitamatta jättäminen merkitsee vielä suurempia kustannuksia jatkossa. Tämä näkyy siinä, että odotusaikana ympärivuorokautiseen kuntoutukseen päässeiden määrä on romahtanut aikaisemmasta.

Vaikeastakin tilanteesta voi selvitä

Apua hakevien määrän kasvaminen kertoo myös siitä, että perheiden ongelmat eivät ole hyvinvointi-Suomesta poistuneet. Liitossa iloitaan kuitenkin jokaisesta apua hakevasta perheestä.
– Avun hakeminen on ensimmäinen askel siihen, että perheen tilanne voi muuttua. Näemme jatkuvasti kuinka todella vaikeastakin elämän tilanteesta voi selviytyä ja perhe saa mahdollisuuden uuteen alkuun, Särkelä sanoo.

Auttamisen hyvistä tuloksista kertoo muun muassa se, että päihteitä käyttävistä odottavista ja vauvaperheiden äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu liiton Pidä kiinni -palveluissa niin hyvin, että he voivat toimia vauvan ensisijaisena huoltajana ja vauvat voivat hyvin. Ilman riittävän pitkää kuntoutusta, he eivät pääsisi irti vuosia kestäneestä päihteiden käytöstä, eikä vauvan huostaanotolta voisi välttyä. Pahimmillaan seuraus voisi olla sikiövauvan vaurioituminen eliniäksi päihteiden vuoksi.

– Perheiden ympärivuorokautinen kuntoutus maksaa, mutta se on kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa ja inhimillisesti parempi ratkaisu kuin hoitamatta jättäminen. Mitä aikaisemmin perheitä voidaan auttaa, sen parempia tuloksia saadaan. Samalla vältytään elämänmittaisilta kustannuksilta, Särkelä sanoo.

Vakavissa päihdeongelmissa odottavia- ja vauvaperheitä kuntouttavat Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalvelut auttavat vuosittain 220 perhettä.

Jokaisella on oikeus olla turvassa

Ensi- ja turvakotien liiton 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjoavaa vankkaa ammatillista apua sekä vapaaehtois- ja vertaistukea. Ammattilaisten rinnalla on 2000 sitoutunutta vapaaehtoista, joita motivoi halu auttaa. Liiton vetovoimasta kertoo myös se, että sen jäsenyhdistykset saivat 600 uutta jäsentä viime vuonna. Ensi- ja turvakotien liiton lapsiperhekyselyn mukaan viidennes vastanneista kertoi jääneensä ilman apua. Paljon hätää on jäänyt kotien seinien sisälle. Korona-epidemia lisäsi avun tarvetta ja on saatu kymmenkertainen määrä yhteydenottoja chatin kautta viime vuoteen verrattuna.

– Juuri nyt Ensi- ja turvakotien liittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Järjestöt ovat nopeasti ja joustavasti vastanneet tarpeisiin. Siihen pitää olla mahdollisuus jatkossakin. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja sen eteen teemme työtä myös tulevaisuudessa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.

 

Kuva: Tiuku Pennola

Perheiden avunsaanti on uhattuna

Perheet ovat hakeneet apua Vantaan Turvakoti ry:n palveluista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Korona-aika on lisännyt avuntarvetta entisestään. Pandemian paineet näkyvät perheissä väsymyksenä, ahdistuksena, taloudellisina vaikeuksina ja myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltana. Se on näkynyt myös poliisien kotihälytysten määrän kasvuna.

Apua on haettu erityisesti matalankynnyksen avopalveluista ja chateistä. Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä kasvoi lähes 84 prosenttia. Erityisesti lapsiperheet ovat olleet kovilla: saimme kevään ja kesän aikana kolminkertaisen määrän yhteydenottoja. Perheiden ahdingosta kertoo karusti se, että erotilanteisiin on haettu 60 prosenttia enemmän apua. Perheiden arvio Ensi- ja turvakotien liiton koronakyselyssä on, että juuri järjestöt ovat tärkeitä auttajia.

Valtion talousarvioesityksessä aiotaan leikata järjestöiltä peräti 127 miljoonaa eli joka kolmas euro järjestöjen maksuttomasta auttamistyöstä. Vuonna 2020 STEAn kautta avustuksia jaettiin 380 miljoonaa ja siitä 46,5 prosenttia tuli paikalliseen toimintaan. Järjestöjen auttamistyöhön Uudellamaalla se tarkoittaa asukasta kohti 35,8 euroa.

Jos tämä ei muutu syksyn päätöksissä, romahtaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta ja mahdollisuus auttaa maksuttomissa ja ilman lähetettä toimivissa palveluissa ensi vuonna. Ihmisten hätä tulee silloin kaatumaan tältäkin osin kuntien vastuulle ja maksettavaksi. Ihmiset, kunnat ja yhteiskuntamme eivät selviä ilman järjestöjä.

Kristiina Väänänen, toiminnanjohtaja, Vantaan Turvakoti ry
Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto

 

Kirjoitus on julkaistu 29.8. Vantaan sanomien verkkolehden mielipideosastolla sekä painetussa lehdessä viikonvaihdenumerossa 29.-30.8.2020 (s. 14).

Kontrollointi ei ole rakkautta – tunnista digitaalinen väkivalta

Taas menee ihon alle. Toinen roikkuu jatkuvasti puhelimella. Menot kavereiden kanssa tuntuvat aina olevan tärkeämpiä kuin parisuhde ja väkisin järjestetty yhteinen aika tuntuu vain korostavan henkistä etäisyyttä. Puhua ei voi, kun jompikumpi aina suuttuu ennen kuin päästään edes asiaan.

Parisuhdekriisissä voi olla houkuttelevaa siirtyä epäonnistuneista kommunikaatioyrityksistä tietojen kalasteluun ja kontrolliin. Lukea toisen viestit. Käydä tämän some-tileillä, tarkistaa tykkääjät ja kommentit. Toisen mennessä ulos tekee mieli tietää missä mennään, kenen kanssa ja mitä tapahtuu – onko viesti tunnin välein liian usein? Vastaamattomuus tai viive vastaamisessa ruokkii epävarmuutta ja tiedon janoa, ja hetkessä kumppanin puhelimessa viestejä voi odottaa jo useita.

Kumppanin yksityisyyden rajan yli astumista voi olla helppo perustella itselleen luottamuspulalla. Kontrollointi ei ole ratkaisu, vaan heikentää luottamusta entisestään. Kun rajan yli on kerran astunut, on haastavaa enää peruuttaa takaisin. Siksi on tärkeää tunnistaa mielihalu kontrolliin ajoissa ja pysähtyä siihen: miksi tekisi mieli hallita ja seurata? Mikä on perimmäinen tarpeeni, mitä oikeasti haluan tässä suhteessa? Miten muuten voisin sen saavuttaa?

Kontrollointi ei ole rakkautta. Kontrollointi on vallankäyttöä, jolle ei ole olemassa perustetta. Myös pariskuntana on mahdollista hakea apua. Pysäytä kontrolli ajoissa.

Voimaa ja mielenrauhaa luonnosta

Covid-19-pandemia kaventaa elämänpiiriä ja monista itselle rakkaista vapaa-ajanviettotavoista joutuu luopumaan, kun muun muassa kirjastot, taidemuseot, kuntosalit, kansalaisopistot ja elokuvateatterit ovat sulkeneet ovensa. Kun elämä keskittyy enemmän oman kodin sisäpuolelle, on pakko etsiä uusia keinoja mielenrauhan säilyttämiseen.

Erityislaatuisen poikkeustilan keskellä mielenrauhaa ja harmoniaa kannattaa hakea luonnosta. Metsässä ja veden äärellä liikkumisella on tutkittuja terveysvaikutuksia. Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, sykettä ja lihasjännitystä jo viidessätoista minuutissa. Meren rannalle istahtaminen ja aaltojen äärelle pysähtyminen vapauttaa mieltä stressistä, vaikuttaa mielialaan, terävöittää havaintokykyä ja lisää luovuutta.

Luonto ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on, ei vaadi mitään, eikä arvostele. Luonnossa kiire lakkaa. Metsäpolut ja puiden siimekset ovat aina valmiina tarjoamaan rauhaisan sylin, seesteisyyden keitaan arjen keskellä. Anna aistiesi nauttia luonnon tarjoamasta kauneudesta: Kuuntele luonnon ääniä, lintujen viserrystä, haistele kevääseen heräävää ilmaa, tunnustele miltä puiden oksiston läpi suodattuvat auringonsäteet ja tuulenvire tuntuvat kasvoilla, tarkastele vihreän sävyjä ja nupullaan olevia kukkasia. Nauti, iloitse ja havaitse!

Anna luonnon voimauttaa sinua ja opettaa hetkessä elämistä. Eri vuodenajat näyttäytyvät luonnossa eri tavoin. Voit luottaa siihen, että mitä tahansa elämässäsi tapahtuukaan tällä hetkellä, elämä menee eteenpäin. Pimeän syksyn ja pitkä talven jälkeen tulee aina kevät ja kesä. Iloa kesän odotukseen juuri Sinulle!

Koivulan UKK – Väkivaltatyön asiantuntijalta usein kysytyt kysymykset

Mitä Koivulassa tehdään? Miten lähisuhdeväkivaltatyö eroaa turvakodista?

Koivulassa työskennellään lähisuhdeväkivaltaa tehneiden, kokeneiden sekä lähisuhdeväkivallalle altistuneiden henkilöiden ja perheiden kanssa. Työtapamme ovat terapeuttinen keskustelu, ohjaus ja neuvonta. Työskentelyn tavoitteet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta yleisinä tavoitteina pidämme turvallisuuden ja voimavarojen lisääntymistä. Työskentelemme niin aikuisten kuin lastenkin kanssa. Turvakoti on ympäri vuorokauden päivystävä väliaikaista asumista ja turvaa väkivaltaa kokeneille henkilöille ja perheille tarjoava yksikkö, kun taas Koivulassa asiakkaita tavataan ajanvarauksen kautta.

Kuinka monta tapaamista Koivulassa voi olla? Entä kuinka usein?

Tapaamiskertoja on noin 5, ja vantaalaisille asiakkaille pitkäkestoisempikin työskentely on mahdollista. Yhden tapaamisen kesto on 45-60 minuuttia. Käynnit ovat asiakkaille vapaaehtoisia, joten työskentelyn päättäminen myös aiemmin on mahdollista. Tapaamisten tiheys vaihtelee asiakaskohtaisesti, mutta useimmiten tapaamisväli on noin 1-3 viikkoa.

Elän haastavassa parisuhteessa, mutta en tiedä onko kyseessä väkivaltaa vai ei. Mistä saan apua?

Sinun ei tarvitse osata määritellä tilannettasi ennen kuin otat yhteyttä. Väkivallan muotoja on monia ja esimerkiksi henkistä väkivaltaa voi olla hankala tunnistaa. Tarvittaessa osaamme myös ohjeistaa sinut sopivampiin palveluihin. Voit myös itse lukea lähisuhdeväkivallasta ja sen muodoista esim. nettiturvakodin sivuilta https://nettiturvakoti.fi/

Menneisyyden väkivaltaiset tapahtumat vaivaavat minua. Voinko ottaa yhteyttä Koivulaan, vaikka tällä hetkellä väkivaltaa ei olisikaan?

Kyllä voit ottaa yhteyttä. Koivulassa voidaan käsitellä myös esim. lapsuudessa koettua lähisuhdeväkivaltaa tai päättyneissä parisuhteissa olleita väkivaltakokemuksia.

Kotitilanteiden kärjistyessä lapsi on ollut nukkumassa. Miksi lapselle olisi kuitenkin hyvä tarjota Koivulan työskentelyä?

Lapset eivät ”vain nuku” vaan ovat useimmiten hyvinkin tietoisia kodin ilmapiiristä. Usein lapsi täyttää mielikuvituksellaan sen, mitä ei kerrota. Ja toisinaan mielikuvitus voi olla lapselle totuuttakin pelottavampaa. Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus olla lapsi ja turvattomuudesta pitää puhua. Näin lapsi myös oppii tunnistamaan ja ylläpitämään omia voimavarojaan.

Onko mahdollista tulla puolison kanssa selvittämään asioita?

Kyllä on. Paritapaamiset ovat yksi Koivulan työmuoto ja voitte hakeutua meille myös yhdessä. Yleensä pariskunnan molemmat osapuolet tavataan ensin erikseen ja sitten arvioidaan paritapaamisen mahdollisuus. Paritapaamiseen kaikkien tulee olla halukkaita.

Olen huolissani ystävästäni, miten voin auttaa häntä?

Joskus lähisuhdeväkivalta johtaa siihen, että perhe sulkeutuu ja ihmissuhteet katkeavat. Parhaiten autat pitämällä yhteyttä, tarjoamalla kuuntelevaa korvaa ja tukea sekä suosittelemalla ammattilaispalveluita kuten Koivulan työskentelyä tai turvakotia. Ystävälle voi esimerkiksi tarjoutua tukihenkilöksi mukaan ensimmäiseen tapaamiseen tai tulla saattamaan. Voit myös itse olla yhteydessä meihin, jos tilanne tuntuu raskaalta.

Autatteko myös miehiä?

Kyllä, palvelumme ovat samat sukupuolesta riippumatta ja asiakkainamme on myös paljon miehiä.

Miten Koivulaan pääsee asiakkaaksi?

Voit olla itse suoraan yhteydessä meihin tai jos sinulla on kontakti jossain muussa palvelussa, pyytää että työntekijäsi ottaa meihin yhteyttä. Koivulaan ei tarvitse lähetettä ja palvelu on asiakkaalle aina maksutonta. Halutessasi voit asioida meillä myös anonyymisti.

Näkyykö käyntini Kanta-rekisterissä?

Koivulassa on käytössä Ensi- ja turvakotien liiton Sofia-asiakastietojärjestelmä. Työntekijät tekevät tapaamisista kirjaukset Sofiaan, mutta ne eivät näy Kanta-rekisterissä tai muissa terveyden- tai sosiaalihuollon palveluissa.

Millä kielillä työskentelette ja järjestyykö tulkin käyttö?

Työskentelemme sujuvasti suomen, englannin ja ruotsin kielellä. Jos asiakkaan äidinkieli on muu kuin edellä mainitut kielet, varmistamme aina tulkin tarpeen ja tarvittaessa tilaamme tulkin tapaamiseen.

Koivukylään tai Louhelaan kulkeminen on minulle haastavaa. Onko muita mahdollisuuksia tavata?

Kyllä on, tällä hetkellä tarjoamme kasvokkain tapahtuvien tapaamisten lisäksi myös video- ja puhelintapaamisia.

 

Koivulan työntekijän tavoittaa arkisin klo 8-16 numerosta 0407731063 tai sähköpostilla koivula@vantaanturvakoti.fi. Väkivallasta voi selvitä!

Missä ovat eroperheiden lapset?

Lapsen syntymä on kuin hattarapilvinen unelma perheestä, jossa ollaan onnellisia elämän loppuun saakka. Harmillisesti tämä unelma voi olla harhaa tai hajota eron myötä. Vuonna 2018 Suomessa tapahtui noin 13 000 avioeroa. Tästä voi laskea, että jos 64 % Suomen noin 140 000 lapsesta asui avioperheessä ja eroamisprosentti on noin 40, ero koskettaisi vuosittain noin 40 000 lasta.

Missä nämä lapset ovat? Tänä päivänä eroaminen ei ole tabu ja perheet ovat valmiita vastaanottamaan tukea tai parhaimmillaan osaavat pyytääkin sitä. Julkisiin palveluihin asiakkuuksista onkin ylitarjontaa ja perheet joutuvat odottamaan avun saamiseksi. Vastaavasti kolmannen sektorin tarjoamat palvelut, niin yksilötyöskentely kuin ryhmätoiminnatkin, ovat vajaakäytöllä. Eli missä ovat ne lapset? Mikä haastaa palveluohjauksen kansalaisjärjestöjen piiriin? Ei kai ajatella, että kolmannen sektorin toiminta olisi vain puuhastelua eikä ammattitaitoista työtä? Vai onko taustalla uskomus, että asiakas olisi viranomaisvastuuseen vedoten vain julkisten palveluiden asiakas? Mitä täytyisi tapahtua, että luottamus toisen toimijan tai ammattilaisen ammattitaitoon syntyisi ja yhteistyö nähtäisiin asiakkaan etuna?

Vantaalla asiaa on lähdetty ratkaisemaan määrätietoisesti sopimalla johtotasolla yhteistyöstä. Tämä loi julkisiin palveluihin mandaatin rakentaa siltoja, joita asiaan vihkiytyneet esihenkilöt ovat ylläpitäneet. Tämä on tarkoittanut systemaattista kansalaisjärjestöjen esille nostamista ja huomioimista toimintakäytännöissä. Se on tarkoittanut työntekijöiden joustavuutta ja ammatillisuuden sekä työn hallinnan uudelleen määrittelyä.

Yhteistyö onkin tahtotilaa ja luottamusta toiseen ammattilaiseen. Näillä eväillä Vantaalla on lisätty työparitoimintaa ja vastavuoroista palveluohjausta julkisen sektorin ja Vantaan Turvakoti ry:n välillä. Ja syksyllä 2020 käynnistelemmekin yhteistyössä Vantaan ero-ohjaajan ja Perhekoutsien kanssa samanaikaisesti kokoontuvat lasten ja vanhempien eroryhmät. Yhteistyötä ei tapahdu, sitä on tehtävä.

 

Tiina Koistinen
Lapsityöntekijä ja vastaava väkivaltatyön asiantuntija
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivula

 

Tiina Koistinen (vas.), Vantaan perhekoutsi Suvi Nurminen ja ero-ohjaaja Minna Raitanen

 

Artikkeli on julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehden Enskan nro:ssa 1/2020. Enska-lehden näköislehti ilmestyy luettavaksi myös ETKL:n sivuille: https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/enska/

Koivulan kuulumisia alkuvuonna 2020

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulassa on puhaltanut muutoksen tuulet. Koivulaan on palkattu uusia työntekijöitä ja toiminta on laajentunut sekä Länsi-Vantaalle että Karsikkokujalle Koivukylän avoimeen kohtaamispaikkaan. Siellä on tavattavissa Maria Alaoja ilman ajanvarausta tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Elokuussa 2019 alkoi pitkään suunniteltu toiminta Länsi-Vantaalla, Myyrmäen lähellä Louhelassa. Siellä asiakkaita tapaa Kati Aitkoski. Kati osallistuu säännöllisesti keskiviikkoaamuisin myös Kivistössä, Aurinkokivessä pidettävään eron- ja parisuhteen ensiapuun.  Louhelan työ on alkanut lupaavasti ja asiakkaat ovat löytäneet Länsi-Vantaan toimipisteen. Louhelaan on todella helppo tulla myös kauempaa, sillä Louhelan juna-asema on ihan Patotiellä olevan toimipisteen vieressä.

Koivukylän työpisteessä Kytötiellä työskentelee muu Koivulan tiimi:  Tiina Koistinen, Salla Kaikkonen,  Mikko Schalin ja Maria Siljander. Tiina Koistinen on Koivulan lapsityöntekijä ja hän kohtaa päivittäin lapsia ja nuoria. Maria Siljanderilta saa apua myös ruotsin kielellä. Salla tulee asiakastyön lisäksi työskentelemään  lähisuhdeväkivallan koulutushankkeessa yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Mikko Schalin osallistuu säännöllisesti Suvantoryhmään, joka tarjoaa vertaistukea ikääntyneille. Mikko osallistuu myös koulu-  ja poliisiyhteistyöhön.

Koivulan innokas ja energinen tiimi on monessa mukana. Tärkeintä on kuitenkin asiakkaiden kohtaaminen ja auttaminen. Jokainen työskentelee omalla persoonallisella tyylillään, mutta kaikkien tavoite on auttaa asiakasta juuri siinä tilanteessa, missä hän sillä hetkellä on. Paras palkinto työstämme on se, että osaamme ja pystymme auttamaan.

Vantaan Turvakoti ry 40v- juhlaseminaari

Vantaan Turvakoti ry täyttää 40 vuotta. Merkkipäivää on juhlittu pitkin vuotta ja juhlavuosi huipentui seminaariin, joka järjestettiin 1.11. Heurekassa. Seminaarin avasi Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman ja puhujavieraina olivat lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä ja THL:n erityisasiantuntija Martta October. Vantaalainen trubaduuriyhtye Kalevauva musisoi kansan tuntoja satiiria säästelemättä ja musiikkiopiston nuorten kansanmusiikkiyhtye Kakkarat soitti ja lauloi perinteisemmin menoin.

Kokemusasiantuntija kertoi koskettavasti selviytymistarinasta, toipumisesta sekä saamastaan avusta Asiakkaan ääni -nauhalla yhdessä Koivulan väen kanssa.  Ensi- ja turvakotien liiton Tarinakengät – kertoi lähisuhdeväkivallan monimuotoisuudesta, selviytymisestä ja toivosta.

Kiitos kaikille mukana olleille!

 

 

 

Normisettiä! -Kurkistus Väkivaltatyön asiantuntijan päivään

Kello 8:00
Taidan olla ensimmäinen Koivula-yksikössä, sillä ulko-oven ylälukko on vielä lukossa. Sisällä sytyttelen valot eri tiloihin ja käynnistän tietokoneen. Samalla kurkistan Koivulan päivystyspuhelimeen ja huomaan, että eilisiltana on tullut muutamia puheluita. Kun tietokone on käynnissä ja täydessä toiminnassa, ryhdyn katsomaan omia ja Koivulan sähköposteja.

Kello 9:00
Vantaan Turvakoti ry lähti mukaan Nettiturvakodin Chat-päivystykseen ja sen tiimoilta kollegoiden kanssa palaveerataan asian etenemisestä. Mitä Chat-työskentely tarkoittaa meidän työssä? Samalla sovitaan chat-vuoroista. Tämä on sitä oman työn kehittämistä ja kehityksen perässä pysymistä. ?

Kello 10
Äiti saapuu tapaamiseen kahden lapsensa kanssa. Äiti tapaa omaa työntekijäänsä, jonka kanssa on sovittu väkivaltatyöskentelyn jatkojaksosta. Käytännössähän se tarkoittaa pitkäkestoista työskentelyä, jonka toteutumiseksi Vantaan kaupunki on tehnyt merkittävän käden ojennuksen. Onneksi! Omissa tapaamisissaan äiti työstää väkivaltakokemuksiaan ja niistä selviytymistä, mutta myös vanhemmuutta ja turvallisena vanhempana toimimista.
Lapset puolestaan tapaavat omaa työntekijäänsä. Lasten tapaamisissa herätellään kehoa ja reagointia, kun se pelon ja väkivaltakokemusten alla on jäänyt pimentoon, selviytymismoodiin. Se, että huoneessa on leikkiä ja lasten kiljahtelua on riemuvoitto ja upea eteenpäin meno. Lapsillakin on kivaa havaita omia paranemis- tai lihasvoimiaan, kun hoidetaan kehon pieniä ruhjeita ja puristellaan muovailuvahaa.

Kello 11
Vatsan pohja jo ilmoittikin vartti sitten, että ruoka-aika lähestyy. Usein Koivulan porukka lähtee yhtä matkaa kävelemään turvakodille syömään. Ja niin tänäänkin! Useimmilla kävelymatkoilla sitä miettii, että tänään syön maltillisesti, mutta kun se keittiöemäntä lellii meitä aina tuoreella leivällä ja huomioimalla jokaisen dieetin sekä allergian erikseen. Sittenhän me otamme sen huolenpidon vastaan ja nautimme siitä jokaisella puraisulla.
Jos meistä ruokailu tuntuu tältä, mitä se ajatuksella tehty ruoka tarkoittaa turvakodin asukkaalle?

Kello 12
Seuraava tapaaminen on perhetapaaminen, jossa aikuinen tytär ja hänen äitinsä keskustelevat yhdessä kohtaamistaan väkivaltatilanteista. Aikuinen tytär on kokenut omassa parisuhteessaan väkivaltaa, jota myös hänen äitinsä oli todistanut. Lastensuojelu on työskentelyssä mukana.

Kello 13
Nuori miesasiakas saapui tapaamiseen. Hän pohtii väkivaltaista käyttäytymistään ja alkoholin käytön osallisuutta hölmöilyihin, kännisekoiluihin. Mutta kun silloin on tullut satutettua kaveria tai kumppania niin ei voi vain hymähtää asialle ja kuitata asiaa viinan piikkiin. Asian hoitaminen on nuorelle miehelle merkityksellistä ja hän suhtautuu asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Tapaamisesta jää reppuun työkaluja vihanhallintaan ja seuraava tapaamisaika.

Kello 14
Kahvia ja teetä Koivulassa, hyvää seuraa ja ammatillista reflektiota työkavereiden kanssa. Ettei kahvitauon tunnelma menisi liian vakavaksi niin joku vitsailee. Ehkäpä tee on hyvä seuralainen Sofia-kirjauksia tehtäessä? Eli siis tietokonehommiin seuraavaksi.

Kello 15
Ja seuraavaksi on vuorossa päivystyspuhelimessa olevat soitot… Päivän päätteeksi laitetaan linjat kuumiksi ja vastaillaan niin omiin kuin Koivulan sähköpostiinkin kolahtaneisiin viesteihin. ”Mikä tai mitkä ovat niitä asioita, joihin koet tarvitsevasi apua? Millaista apua?”. Näihin kysymyksiin tiivistyy Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulan tapaamisaikojen sopiminen, turvallisuuden varmistaminen ja asiakkaan kokeman väkivallan kartoittaminen. Puheluiden päättymisen jälkeen on tärkeää naputella ne talteen.