Jussi-työntekijä Janne Pulkkinen esittäytyy

Hyvää uutta vuotta!!

Hei! Olen Janne Pulkkinen, Vantaan Turvakoti ry:n avoyksikön Jussi-työntekijä. Aloitin työt Vantaan turvakoti ry:ssä viime syksynä.  Meillä avoyksikössä työskentelee tällä hetkellä kolme työntekijää. Kaksi Jussi-työntekijää, sekä avotyöntekijä. Iso toiveemme on, että saisimme tähän avoyksikön työryhmään vielä lapsityöntekijän. Siihen asti teemme tällä porukalla kaikkemme, jotta perheet tulevat kohdatuiksi niin hyvin ja kokonaisvaltaisesti kuin mahdollista. Avotyön lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä turvakodin muun henkilökunnan kanssa. – Pakko tähän väliin hieman kehua näitä uusi työkavereitani. Ovat muuten kaikki ihan uskomattoman hyväsydämisiä ja osaavia ihmisiä!

Mutta mitä ajatuksia ensimmäiset kuukaudet ja uuden vuoden vaihtuminen ovat minulle tuoneet? Viime vuoden aikana sain niin täällä, kuin edellisessä työpaikassani Lapin ensi- ja turvakodilla tutustua ihmisiin, jotka ovat päättäneet tehdä ison muutoksen elämässään. Muutos ja lupaukset ovat meidän monen elämässä ajankohtaisia etenkin näin vuoden vaihtumisen aikaan. Muutoksen tekeminen ja etenkin siihen sitoutuminen ei ole aina kivaa ja mukavaa, eikä helppoa, mutta silti monen ihmisen olemuksesta ja kasvoilta olen voinut aistia sellaisia asioita kuin tyytyväisyys, ilo ja helpottuneisuus. Itse tunnen suurta riemua ja arvostusta niiden ihmisten seurassa, jotka huomaavat, että ehkä heidän elämässään on ollut joku asia, joka on ollut haitallinen joko heille itselleen, tai heidän läheisilleen (usein molemmille) ja ovat nyt päättäneet muuttua. Muutoksen aikana on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota yhteen hyvin tärkeään asiaan. Voi olla nimittäin, että välillä me emme ehkä muista sitä, että usein tie muutokseen on pitkä ja kuoppainen. Tämä pätee sekä muutoksen tekijöihin, että heidän auttajiinsa. Välillä saatetaan jopa kaatua tai ottaa muutama askel taaksepäin. Silloin on hyvä muistaa olla itselleen ja läheiselleen armollinen. Auttaja voi nostaa kompuroivan ystävän ylös ja välillä jopa ottaa hänet reppuselkään, jos omat jalat eivät vielä tarpeeksi kanna. Siihenastiset polkumme ovat olleet erilaiset ja se hetki, jonka me kuljemme rinnakkain, on meille molemmille kokemuksena erilainen. Älä hätäile, työsi ja yrityksesi palkitaan kyllä.

Uuden työni myötä, olen saanut kertoa monelle siitä, miksi myös väkivallan tekijä ansaitsee tulla autetuksi. Sitä ei ole välttämättä aina helppo ymmärtää.  Minusta jokainen ansaitsee tilaisuuden tulla kuulluksi ja jos hän haluaa, myös autetuksi. Kaikki eivät onnistu, mutta jokainen kohtaaminenkin on tarpeellinen ja ainutlaatuisen arvokas. Ehkä se, joka ei juuri sillä kertaa jaksa loppuun saakka, saa kuitenkin kokea jonkun sellaisen hetken, että se mahdollistaa muutoksen myöhemmin.

Toivon teille kaikille iloista ja onnistumisten täyttämää vuotta 2016! Jos haluat, voit käydä tykkäämässä Vantaan turvakodin facebook – sivuista. Sieltä saat turvakodin internet – sivujen lisäksi ajankohtaista tietoa turvakodilla ja avoyksikössä tapahtuvista asioista ja tapahtumista.

Janne

Tärkeimmän äärellä – Leikkiä ja leikin riemua Vantaan turvakodilla 16.5

ilmapallot

Tänä vuonna juhlitaan Ensi- ja turvakotien liiton 70-vuotista taivalta. Juhlavuoden kunniaksi liitto ja sen jäsenyhdistykset, Vantaan Turvakoti ry mukaan lukien, osallistuivat kansalliseen Leikkipäivään 16.5.

Leikkipäivää lähdettiin ideoimaan Vantaan turvakotiyhdistyksen henkilökunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden voimin maaliskuussa. Ajatuksemme päivän ideoinnissa oli, miten voisimme kannustaa lapsia ja aikuisia heittäytymiseen, yhteiseen leikkiin ja leikin riemuun. Leikki on luovuutta, se tuo mielihyvää ja sen avulla voidaan työstää vaikeitakin asioita. Liitto on myös halunnut pitää huolta koko toimintansa ajan siitä, että vaikeidenkin elämäntilanteiden keskellä lapsella on säilynyt oikeus leikkimiseen.

ohjelmaNykyään keskustellaan paljon siitä, että leikki olisi uhattuna. Vanhemmat ovat liian kiireisiä osallistumaan yhteiseen leikkihetkeen lapsen kanssa, harrastukset ja valmiiksi ohjelmoitu arki vievät lapselta leikkiajan. Kännykät ja videopelit toimivat viihteenä, eivätkä lapset ehkä osaa enää keskittyä leikkiin hektisessä ympäristössä. Kuitenkin tiedetään, että leikki parhaimmillaan kehittää lapsen tunteidensäätelytaitoja, oppimisvalmiuksia, keskittymiskykyä, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja opettaa sääntöjä. Leikki on terapeuttista ja toimii stressinpoistajana – myös aikuisille!

Lähdimme kampanjoimaan leikin puolesta. Toimitimme muun muassa 90kpl värityskuvia kampanjaviestein ja kynin varustettuna lähipäiväkotiin. Värityskuviin liittyi myös kilpailu, joissa kehotettiin lataamaan värityskuva yhdistyksen Facebook-sivuilla ja osallistumaan näin arvontaan. Veimme myös kampanjaviestein merkattuja pieniä leluja eri puolille Vantaan leikkipuistoja. Facebookissa oli myös kilpailu, jossa pyydettiin ottamaan kuva lapsen leikistä ja lataamaan se yhdistyksen Facebook –sivuille.

Leikkipäivän valmisteluihin liittyi myös lahjoitusten pyytäminen. Lähetimme suuren määrän viestejä eri yrityksiin. Pyysimme mm. herkkuja, ongintapalkintoja, leluja ynnä muuta materiaalia leikkipäivää ja sen kampanjointia varten.

maalausnurkkaVarsinainen leikkipäivän tapahtuma järjestettiin Vantaan turvakotiyhdistyksen Avoyksikössä kutsuvieraille. Halusimme tarjota heille lämminhenkisen, iloisen ja erilaisen päivän luovien ja mukavien puuhien parissa. Ohjelmassa oli esimerkiksi jättisaippuakuplia, filmipurkkiraketteja, cup cake –koristelua, askartelua, kasvomaalausta, manikyyriä, kuvatatuointeja, ongintaa, temppurata ja tietenkin leikkihuone. Erityiskiitoksen ansaitsee valokuvaaja Ulla Hellsten, joka lahjoitti aikaansa ja ammattitaitoaan, ja oli mukana koko päivän ottamassa osallistujista ilmaisia perhekuvia.

Näin vapaaehtoisen näkökulmasta päivä onnistui erinomaisesti. Tapahtumassa oli mukana noin 50 osallistujaa ja tunnelma oli juuri sellainen, mitä halusimmekin: rento, iloinen, leikkisä ja lämmin. Jopa sää suosi meitä! Saimme ihanaa palautetta osallistujilta, mutta ehkä erityisesti mieleeni jäi eräs perhe, joka uppoutui leikkihuoneessa leikin riemuun niin, että ajankulu hämärtyi, ja aikuinen ehti jo huolestua, ovatko jääneet leikkimään yliaikaa. J

kasvomaalausToivon, ettei leikkipäivä jäisi vain yksittäiseksi tapahtumaksi muiden joukossa, vaan sen myötä leikin siemen jäisi itämään meidän vanhempien, siskojen, veljien, isovanhempien ja muiden lapsien elämässä mukana olevien mieleen. Mikä onkaan tärkeämpää kuin lapsen kohtaaminen, läsnäolo, hyväksyminen ja oman ajan antaminen. Luodaan lapsille leikkimuistoja ja heittäydytään mukaan leikkiin!

Lämmin kiitos leikkipäivään osallistuneille, vapaaehtoisille, Vantaan Turvakodin henkilökunnalle ja kaikille lahjoitusten antajille! Teitte päivästä ikimuistoisen!

Terhi, vapaaehtoinen

”Tule nauru, nouse nauru
pelasta tämäkin päivä.
Väännä varpaat venkuralle
käännä korvat kiemuralle
muksi maha muhkuralle
silmät kirkkaiksi kiverrä
jalat joutuin juokseviksi.
Poista koukut kielen alta
suorista jokainen solmu.”
Tittamari Marttinen

P.S: Tapahtumassa kyseltiin paljon ohjetta jättisaippuakuplien tekemiseen. Tässä ohje niihin, iloisia hetkiä jättisaippuakuplien parissa!

saippuakuplat6l vettä
1,5kg sokeria
1-2dl liisterijauhetta
800ml Fairya

Liuota sokeri kuumaan veteen. Anna sokeriveden jäähtyä. Sekoita liisterijauhe hyvin kylmenneeseen sokeriveteen, lisää saippua. Anna teketyä muutaman päivä tai jopa viikon, niin liuos on parhaimmillaan.

Vanhat sulkapallomailat tms. toimivat hyvin kuplarenkaina, jos niistä poistaa verkko-osan. 🙂

Leikki on lapsen työtä

Kerran pääti pikku-Heikki olla iso mies.
Voimaa oli hänellä ja paljon hän jo ties.
Isän kirves olalla nyt metsään käypi Heikki –
nyt se alkaa miehen toimi, jäädä saa jo leikki!
Mutta vaikka hikipäässä Heikki puuta hakkaa,
puu ei kaadu, väsyneenä Heikki työstä lakkaa.
Lapseksi taas kotihinsa palaa jälleen Heikki.
Miehen työ ei sujunut, kun lapsen työ on leikki.

Inkeriläinen kansanruno

Leikki on lapselle luontainen keino tutustua omiin taitoihin, uusiin ihmisiin ja ympäristöön. Leikkiessään lapsi oppii, kokeilee ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Jo aivan pienimmät lapset alkavat tutustua leikin rikkaaseen maailmaan yksinkertaisten leikkien avulla, joilla luodaan pohjaa lapsen fyysiselle, sosiaaliselle ja kielelliselle kehitykselle. Leikin kehittyessä lapsi harjoittelee ja oppii yhä moninaisempia taitoja ja tutustuu myös itseensä. Leikki auttaa lasta käsittelemään tunteitaan ja tukee myönteisen itsetunnon ja minäkuvan kehittymistä. Leikki on heittäytymistä uteliaaseen ja innokkaaseen oppimiseen – ilman epäonnistumisen pelkoa!

Myös aikuiselle leikin maailmaan heittäytyminen tarjoaa oivan keinon mielihyvän kohentamiseen, stressin lieventämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen! Lapsen kanssa yhdessä leikkiessään aikuinen osoittaa lapselle iloitsevansa hänen kanssaan olemisesta ja olevansa kiinnostunut asioista, jotka kuuluvat lapsen maailmaan. Hyväksyvässä ja innostuneessa ilmapiirissä lapsi kokee olevansa arvokas ja rakastettu. Yhdessä leikkien luodaan vahva pohja lapsen ja aikuisen väliselle suhteelle. Lisäksi leikkiessä luodaan ihania ja yhteisiä leikkimuistoja, jotka voivat kannatella myös vaikeiden elämäntilanteiden kohdatessa. Aikuistuessaan lapsi voi siirtää näitä ihania lapsuusmuistojaan eteenpäin ja näin leikkimuistot voivat olla osa sukupolvien rikasta helminauhaa!

Ensi- ja turvakotien liiton 70-vuotisen taipaleen kunniaksi liitto jäsenyhdistyksineen osallistuu leikkipäivään lauantaina 16.5.2015. Leikkipäivän tavoitteena on saada kaikki aikuiset pysähtymään tärkeimmän äärelle ja pyhittämään päivänsä lapsille leikin äärellä.

Myös me Vantaan turvakotiyhdistyksessä haluamme kannustaa kaikkia aikuisia mahdollistamaan lapsille leikin riemu ja heittäytymään leikin maailmaan myös itse. Seuraa kampanjointiamme kotisivuillamme ja Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/vantaanturvakoti.

Leikki on lapsen työtä! Luodaan ihania muistoja yhdessä leikkien!

Leikkisin terveisin:

Vantaan Turvakoti Ry:n väki

(mukaillen lähteistä:
MLL:n vanhempainnetti
Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi – kohti turvallista lapsuutta -esite

Leikkipäivän facebook-sivut osoitteessa www.facebook.com/lapselle)

Vapaaehtoisten kiittämistilaisuudessa Sipoon Sopukassa

Yllätyin iloisesti, kun sain kutsun Ensi- ja turvakotien liiton vapaehtoisten kiittämistilaisuuteen tammikuussa. Vähän hämmennyinkin kutsusta, olinhan ollut vapaaehtoisena vasta kovin vähän aikaa. Mietin mitä ihmettä minä siellä tilaisuudessa teen. Kun saavuin paikalle, en enää ihmetellyt. Meitä vapaaehtoisia oli tullut paikalle eri puolilta Suomea, erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista, mutta kaikista huokui samanhenkisyys – hyväksytään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Minä yhtenä vapaaehtoisena muiden joukossa.

Olen aina vierastanut ryhmätapaamisten vaivaannuttavia ja tekoreippaita ”nyt leikitään tätä kivaa leikkiä ja samalla tutustutaan” –rituaaleja. Nyt ei kyllä ollut puhettakaan vaivaantumisesta, kun hauska tutustumisbingo sai saman tien koko salin täyteen iloista pulinaa.

Seuraavaksi ohjelmassa oli tietoiskut liiton toiminnan eri osa-alueista. Tämä oli koko päivän parasta ja myös tavallaan pahinta antia. Kun astuin pienen lapsen huoneeseen, ensimmäisenä näin sanat ”nälkä” ja ”hylkääminen”. Kurkkua kuristaa ja silmät kostuu. Myös erotarinan kertojat olivat todella sydämeenkäyvän aitoja rooleissaan ja viestintä vahvaa.

Parasta on kuitenkin tieto, että niin moni saa tarvitsemansa avun ajoissa. Saimme rautaisannokset tietoa liiton toiminnasta ja siitä arvokkaasta työstä mitä kaikki vapaaehtoiset omilla alueillaan tekevät: vertaistukea, kahvilatoimintaa, vauvojen ihailijoita…

Illan kiittämistilaisuus huipensi koko päivän. Ihania ihmisiä, hyvää ruokaa ja pääsinpä hetkeksi parketillekin pyörähtämään ennen ajomatkaa kotiin.

Kiitos järjestäjille etenkin vaikuttavasti toteutetusta asiaosuudesta ja loistavasta illallisesta.

kiittamistilaisuus_sopukka

 

 

Vapaaehtoisuutta ja kansalaistoimintaa Vantaan turvakoti Ry:ssä

blogiVuoden 2014 aikana Vantaan Turvakoti Ry:n vapaaehtoistoimintaa on suunniteltu ja kehitetty vauhdilla eteenpäin yhdessä vapaaehtoistoiminnasta vastaavien nimettyjen ohjaajien, muun henkilöstön ja yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa. Tukena yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämisessä on ollut myös turvakotiyhdistyksen hallitus ja Ensi- ja turvakotien liiton Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen projektipäällikkö Heidi Rosbäck ja vapaaehtoiskoordinaattori Anu Sauliala.

Keväällä 2014 yhdistykselle tehtiin oma vapaaehtoistoiminnan esite, jota jaettiin alueen järjestöihin ja oppilaitoksiin. Keväällä suunnittelimme myös vapaaehtoistoiminnan suuntaviivoja ja rakenteita. Yhdistykseen on lähdetty etsimään vapaaehtoisia asiakkaiden arjen auttaviin toimiin, kuten lastenhoito-, asiointi- ja ulkoiluavuksi, toimintatuokioiden pitäjiksi sekä yhdistyksen tukitehtäviin. Tarve vapaaehtoistoiminnalle on noussut turvakotiasiakkaiden arjen tilanteista ja asiakaspalautteista. Aivan alkumetreiltä asti ajatuksena on ollut, että myös vapaaehtoiset voivat aktiivisesti kehittää, suunnitella ja ideoida toimintaansa, sillä he toimivat yhdistyksessä vapaaehtoisasioiden asiantuntijoina!

Jokainen yhdistyksen uusi vapaaehtoinen haastatellaan ja perehdytetään tehtävään. Perehdytyksiä järjestetään noin puolivuosittain, tarpeen mukaan. Vapaaehtoisella on myös mahdollisuus osallistua jatkokoulutuksiin ja yhteisiin virkistyshetkiin. Jokainen vapaaehtoinen voi sopia kahdenkeskisen tapaamisen yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta vastaavan ohjaajan tai toiminnanjohtajan kanssa aina niin halutessaan.

Vuoden 2014 aikana uusien vapaaehtoisten perehdytyksiä järjestettiin kaksi kertaa. Vapaaehtoisilta saamamme palautteen mukaan perehdytykset koettiin kattavina, mielenkiintoisina ja antoisina tietopaketteina. Palautteissa olemme saaneet kiitosta myös ystävällisestä vastaanotosta, rennosta ilmapiiristä sekä helposta ja mutkattomasta lähestyttävyydestä.

Turvakodissa jo vuodesta 2012 saakka toiminut askarteluryhmä on kokoontunut lähes viikoittain myös vuoden 2014 aikana, yhteensä 20 kertaa. Osallistujia askartelussa on ollut vuoden aikana 68, joista aikuisia 37 ja lapsia 31. Ryhmän vetäjänä toimii vapaaehtoisemme Riitta ja askarteluteemat vaihtelevat monipuolisesti esimerkiksi erilaisista kausiaskarteluista kangas-, lasi- ja korutöihin. Askarteluryhmiä pidetään turvakodissa myös vuonna 2015.

Turvakodissa on järjestetty myös vertaistuellisia naistenryhmiä kesästä 2014 alkaen turvakodin työntekijän ohjaamana. Naistenryhmissä on hemmottelun lomassa herätelty keskustelua joko ohjaajan valitsemasta tai asiakkaista itsestään nousevista teemoista. Lisäksi turvakodissa on ollut mahdollisuus saada korva-akupunktiota joko yksin tai ryhmässä.

Olemme huomanneet, että ryhmät koetaan positiivisiksi osana turvakodin arkea. Asiakkaat ovat myös kertoneet ryhmien avoimen ilmapiirin lähentäneen heitä keskenään, antaneen heille lisää voimavaroja ja avanneen kanavaa keskusteluille ja myös muunlaiselle yhteiselle tekemiselle. Ryhmäkokemusten ja asiakaspalautteiden perusteella vuoden 2015 tavoitteena onkin keskittyä Vantaan turvakotiyhdistyksessä erityisesti vertaisuuden ja vertaisuuden kokemusten edistämiseen.

Lisäksi vuoden 2015 tavoitteina yhdistyksen vapaaehtois- ja kansalaistoiminnassa on juurruttaa vapaaehtoistoimintaa osaksi turvakotiarkea ja vapaaehtoisvoimin ilostuttaa ja auttaa turvakotiasiakkaita arjessa monipuolisen yhteisen tekemisen ja virkistäytymisen avulla. Aiomme myös järjestää vapaaehtoisillemme yhteisiä tapahtumia, koulutuksia ja keskusteluja.

Vuoden 2014 aikana vapaaehtoiset antoivat turvakotiyhdistykselle arvokasta aikaansa noin 15 työpäivän verran.

”Vapaaehtoinen toimii yhdistyksessä tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin lähimmäisenä, jolla on suuret korvat, isot silmät, avoin syli ja lämmin sydän”.

Ylpeinä voimme todeta, että olemme saaneet yhdistykseemme vapaaehtoisiksi joukon iloisia, avoimia, aktiivisia, ja aidosti välittäviä loistotyyppejä!

Suuren suuret kiitokset kaikille yhdistyksemme vapaaehtoisille!

Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta yhdistyksessämme, niin ota meihin rohkeasti yhteyttä yhteydenottolomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen toimisto@vantaanturvakoti.fi, niin jutellaan asiasta lisää!

Opiskelijana Vantaan turvakodilla

Olen sosionomi aikuisopiskelija. Olen opiskellut kaksi vuotta työn ohessa ja minulla on pitkä työkokemus sosiaalialalta. Valitsin tulevan työharjoittelupaikkani sillä perusteella, että haluan kokeilla jotain sellaista työtä, josta minulla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta. Opiskelija kaverini suosituksista kysyin harjoittelu paikkaa seitsemäksi viikoksi Vantaan turvakodista. Työharjoitteluni aikana olin omasta työstäni opintovapaalla. Opiskelijana minut otettiin vastaan erittäin lämpimästi ja pääsin mukaan heti ensimmäisellä viikolla erityyppisiin asiakastilanteisiin ja palavereihin. Ohjaajani kannusti minua tutustumaan kaikkiin mahdollisiin yhteistyökumppaneihin ja kävinkin harjoitteluni aikana useassa eri paikassa tutustumassa, mikä liittyi turvakoti työhön. Harjoitteluni ohjaaja piti huolen säännöllisistä ohjaus keskusteluista ja koko henkilökunta oli aina valmiina keskustelemaan kriisi, – ja väkivaltatyön erityiskysymyksistä. Sain säännöllisesti palautetta toiminnastani opiskelijana ja koin asiakastyön mielekkäänä ja luontevana. Pitkän uran työelämässä jo tehneenä oli mielenkiintoista ottaa uteliaan opiskelija rooli ja olinhan työntekijä vahvuudessa yksi ylimääräinen käsipari. Tosin vanhasta tottumuksesta opiskelijan roolissa pysytteleminen meinasi välillä unohtua, kun heittäydyin mukaan asiakastilanteisiin. Seitsemään viikkoon mahtui hyvin erilaisia asiakastapauksia joka oli oman oppimiskokemukseni kannalta merkittävää. Vantaan turvakodissa on paljon erilaista osaamista ja henkilökunnan välistä yhteistyötä oli ilo katsella. Aikaisempaa kokemattomuuttani turvakodissa työskentelystä ei tarvinnut ensimmäisen päivän jälkeen jännittää, koska opiskelijan vastaanotto mukaan työyhteisöön ja turvakodin mukava ilmapiiri sai seitsemän viikon kulumaan liiankin nopeasti.

Musta tuli vapaaehtoinen

Miten minusta tuli vapaaehtoinen? Tarina alkaa alkukesästä 2014 kun suljin silloisen työpaikkani oven viimeistä kertaa. Työpaikan, jossa olin ollut kolme vuotta, mutta joka ei enää tuntunut siltä omalta jutulta. Pitkin kesää ajattelin tulevaisuuttani sekä mitä se voisi tuoda tullessaan. Mielessä alkoi kypsyä ajatus vapaaehtoistoiminnasta. Kun minulle tutkinto-opiskelijan paikka ei auennutkaan, varmistui päätös etsiä vapaaehtoistoimintaa. Etsin parin viikon verran erilaisia yhdistyksiä joilla oli vapaaehtoistoimintaa, kunnes isäni ehdotti Ensi- ja turvakotien liittoa. Ja tässä sitä nyt ollaan, innolla aloittamassa Vantaan Turvakoti ry:llä vapaaehtoisena.

Perehdytykset meillä meni hienosti, me uudet vapaaehtoiset kyselimme jatkuvasti ja illoista venyi pitkiä, mutta sitäkin kattavampia ja mielenkiintoisempia kokonaisuuksia. Oli ihanaa tavata muita samanhenkisiä ihmisiä sekä tutustua ohjaajiin.

Sain viime perjantaina hieman esimakua, kun avotyöntekijä soitti minulle ja kysyi haluaisinko tulla lapsenhoitajaksi. Tietysti suostuin, vaikka ensimmäinen kerta hieman jännittikin. Pelkäsin, että lapsi ei pidäkään minusta, mutta olin iloinen, että juuri minut oli valittu ja pääsin niinkin pian ensimmäistä kertaa turvakodille.

Vapaaehtoistoiminnan aloittaminen on jännittävää. Olen saanut tutustua ihan huikeisiin ihmisiin jo nyt ja perehdytysten myötä on vain vahvistunut ajatus siitä, kuinka antoisaa ja kivaa tämä voi olla. Odotan innolla varsinaisten tehtävien aloittamista. Lisäksi odotan myös tutustumista paremmin muihin vapaaehtoisiin, ideointia sekä mahdollisesti myös uusien juttujen järjestämistä. Kuka tietää mitä tämä vielä tuo tullessaan, odottavan aika on pitkä, mutta varmasti sen arvoista!

– Elli, tuore vapaaehtoinen